Helsingin Perhokalastajat ry kunnostaa Mätäjokea Länsi-Helsingin, Pitäjänmäessä uhanalaisen meritaimenen ”kodiksi” ja kaupunkilaisille entistä hienommaksi luontoelämykseksi. Haastattelimme projektin vetäjää Pekka Lindbladia. Tässä hänen vastauksensa ”kiperiin” kysymyksiimme.

Missä virtaa Mätäjoki?

Latvat pohjoisessa, Vantaan Kaivokselassa, josta se virtaa Helsinkiin, Malminkartanon, Kannelmäen, Kaarelan, Lassilan ja Pitäjänmäen halki laskien vetensä Suomenlahteen Ison Huopalahden perukassa. Läntisimmät sivuhaarat lähtevät Espoon puolelta.

Mitkä tahot toimivat joen tilan parantamisen eteen?

Virtavesien hoitoyhdistys ry on tehnyt vuodesta 2009 alkaen taimenen mäti-istutuksia eri puolille Mätäjokea. Alaosan parhaille poikastuotantoalueille ei ole enää pariin vuoteen tarvinnut istuttaa, koska luontainenkin poikastuotanto on siellä riittävää.

Helsingin perhokalastajat ry kunnostaa talkootyönä joen alaosaa, Strömbergin puiston putouksen alapuolisella alueella. Talkookunnostusta on tehty vuodesta 2009 alkaen. Perinteinen koko kansalle avoin talkoopäivä pidetään syyskuun viimeisenä lauantaina, vuonna 2017 23.9. Tutustu kohteeseen Mätäjoen kunnostuksiin tästä.

Mitä kaikkea on tehty vesistön tilan eteen?

Virtapaikkoja on soraistettu ja kivetty, jotta taimenilla olisi paremmat elinolosuhteet ja kutupaikkoja joessa. Jokiuomaan on myös lisätty uppopuuta monipuolistamaan virtausta ja tarjoamaan laidunta vesieliöille ja kiinnittymispintaa vesikasveille. Näistä toimista hyötyy joen koko ekosysteemi.

Mitä on opittu vuosien aikana?

Tärkein oppi on saatu talkoiden kohdentamiseen, missä kannattaa touhuta ja mitä. Töiden ja materiaalien mitoittaminen niin, että talkoopäivään osallistujille jää päivästä hyvä mieli ja halu jatkaa työtä Mätäjoella ja muilla vastaavilla talkootyömailla on myös tärkeää.

Onko tullut pettymyksiä?

Koko joen alaosan eliöstön, mukaan lukien kalat tappanut liuotinpäästö keväällä 2013 oli shokki. Joki toipui siitä kuitenkin yllättävän nopeasti. Päästön aiheuttaja Teknos Oy toimi myös esimerkillisesti päästön seurausten kompensoinnissa. Lue tästä Pekka Lindbladin kommentit päästön jälkeen.

Toinen pettymyksen aihe on se, että mereltä ei ole vieläkään päässyt palaamaan yksikään taimen jokeen jatkamaan sukuaan. Joen suu on syvällä saariston sisällä, monien salmien ja kapeikkojen takana. Ilmeisesti kalastuspaine taimenten vaellusreitillä on niin iso, että joesta merelle kasvamaan lähteneet taimenet joutuvat saaliiksi ennen kuin ne pääsevät takaisin jokeen kudulle. Helsingin perhokalastajat pyrkii saamaan kapeikkoihin kalastusrajoituksia turvaamaan taimenen kutuvaellusta syksyisin.

Terveisesi Mätäjoesta ja sen tilasta kiinnostuneille?

Tervetuloa mukaan auttamaan äärimäisen uhanalaista taimenta. Se onnistuu osallistumalla esimerkiksi Mätäjoen talkoopäiviin. Kannattaa myös tutustua Kaarelanjoki -hankkeeseen, jolla on oma Facebook-profiili netissä. Mätäjoesta saa lisätietoa myös Helsingin perhokalastajien nettisivulta.

Kuvat: Henrik Kettunen – Vaelluskala.net