Taimen

Taimen (Salmo trutta) on kalojen kuningatar!
Uskoisitko jos kertoisin, että Longinoja on yksi Suomen parhaista taimenen lisääntymispuroista?

Mistä Longinojan taimenet ovat peräisin?

Longinojan taimenet ovat Vantaanjoki suusta pyydettyjen emojen jälkeläisiä. Virtavesien hoitoyhdistyksen hautomolla Keravanjoen varressa vastakuoriutuneeksi asti kasvatettuja taimenen nollikkaita istutettiin Longinojaan vuosina 1998, 2001 ja 2002. Näiden vuosien jälkeen poikasia ei ole puroon istutettu.

Taimenten kutupuuhia päästiin ensimmäisen kerran seuraamaan vuonna 2001 ja tästä alkaen on  joka syksy purossa kutenut suurempi määrä taimenia.

Taimenen luonnonkierto

Longinoja toimii taimenen luonnonkierrossa monessa vaiheessa. Syksyisin taimenten kudun aikaan nousee merivaelluksen tehneitä taimenia puroon kutupuuhiin ja samaan aikaan myös purossa koko elämänsä viettäneet emotaimenet aloittavat kutupuuhat. Longinoja toimii taimenten ”lastentarhana” jossa poikaset varttuvat tietyn ajan ja joista osa lähtee vaellukselle mereen ja osa jää asumaan puroon loppuiäkseen. Puron eri alueet soveltuvat eri kokoisille taimenilla. Matalat kutusoraikkojen läheiset kivikot ovat vastakuoriutuneiden elintilaa ensimmäisen elin vuotensa ajan. Mitä suuremmaksi poikaset kasvavat vaihtuvat elinalueet sen mukaan. Kutukypsät emotaimenet viihtyvät puron hidasvirtaisilla suvanto-osuuksilla.

Huom! Etelä-Suomessa vaellukselle lähtevä taimen yleensä ns. smolttiutuu 1- (1+) tai 2-2+) vuotiaana pääosin. Eli syntymäänsä seuraavana keväänä tai kaksi vuotta syntymästään.

Taimenten vedenalaiskuvat: Pekka Tuuri / Vedenalainen Suomi

Hurja kasvu luonnonvaraisessa poikasmäärien kasvussa

Uhanalainen Suomenlahden taimen on palannut keskelle urbaania kaupunkiluontoa. Vuosittain sadat taimenet onnistuvat lisääntymään purossa ja poikasmäärät ovat huimia. Lisääntymisen onnistumisen edellytyksenä on puhtaa kutusoraikot joita lisätään vuosittain ja myös vanhoja kutualueita puhdistetaan niihin kertyneestä kiintoaineksesta. Longinojalla tilanne kutusoraikkojen putsauksen suhteen on ihanteellinen. Aktiiviset kutubongarit putsaavat soraikkoja omatoimisesti juuri ennen kutua. Omalla panoksellaan he haluavat varmistaa, että kutualustat ovat huippukunnossa kudun alkaessa.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat käyvät vuosittain sähkökoekalastamassa Longinojalla. Koekalastuksella selvitetään kuinka paljon taimenen poikasia on keväällä syntynyt.

Koekalastustulokset kertovat, että kunnostuksilla saavutettu poikasmäärien kasvu, on ollut vuosittain huimaa ja Longinoja onkin yksi Vantaanjoen parhaimmista ellei paras taimenen lisääntymispuro.

Juha Salonen

Satu ja Mika esittelevät juuri kiintoaineksesta putsattua kutusoraa.

Miksi luonnon kudusta peräisin olevat taimenet ovat tärkeitä?

Kalatutkija Ari Saura kertoo, miksi luonnonkudusta peräisin oleva poikainen on istutettua poikasta paljon tärkeämpi jokiluonnolle.

0 (5-10cm)

Kuva: Pekka Tuuri

0+ (5-10 cm) on ns. kesänvanha, joka on kasvanut ensimmäisen kesän purossa, eli syntynyt kuluvan vuoden keväällä

1+ (10-15cm)

Kuva: Pekka Tuuri

1+ (10-15cm) ikäinen on toisen kesän jokipoikanen, joka syntynyt edellisen vuoden keväänä

2+ (15–25 cm)

Kuva: Pekka Tuuri

2+ (15–25 cm) ikäinen on tähän kokoon mennessä viettää nyt jo kolmatta kesää purossa

3+ (25–35 cm)

3+ (25–35 cm) ikävuoden jälkeen jokeen paikallisiksi jääneet taimenet alkavat saavuttaa sukukypsyyttä ja kasvavat joen hyönteis- ja pohjaeläimistön turvin vaeltavaa taimenta hitaammin

4-5+ (40–60 cm)

4-5 + (40–60 cm) sukukutukypsä taimen, on joko asunut koko ikänsä purossa tai käynyt kerran jo syönnösvaelluksella

Sukukypsä (50–85 cm)

Kuva: Pekka Tuuri

Sukukypsä ja syönnösvaelluksen tekevä taimen nousee kotijokeen kudulle ensimmäisen kerran (60–80 cm) yleensä 1-3 järvellä/merellä vietetyn kasvukauden jälkeen

Taimen on suomalaisen kalaston jalokivi, hyvin kaunis ja värikäs pienenä ja arvokas ja tehokas petokala suurena.

Pekka Tuuri, Vedenalainen Suomi

Taimenista kertominen lisää kalojen salakalastusta?

Väärin, mitä enemmän ihmisiä liikkuu purolla, sitä paremmassa turvassa puron taimenet ovat. “Longinojan henki” leviää internetissä ja yhdessä purosta pitävien vapaaehtoisten voimalla tietoisuutta kaupunkiluonnon helmestä tuotetaan ilman korvausta.

Korvaus tästä työstä on Suomen tunnetuimman puron titteli! Nämä sivut ovat osoitusta tästä vapaaehtoisten sitoutuneisuudesta puroa kohtaan.

Tervetuloa tutustumaan Suomen tunnetuimmalle purolle!

Longinojan taimenten paras turva on ihminen joka välittää kaloista purossa, ei pannulla!

Juha Salonen

Taimenien vetovoima

Purossa asuvat taimenet ja siihen kudulle nousevat kalat vetävät asiasta kiinnostuneita ihmisiä purolle. Näillä sivuilla käytettävät kuvat ja videot ovat heidän ikuistamia hetkiä Longinojalta.

Olemme saaneet materiaalit käyttöön seuraavilta luontovalokuvaajilta

  • Miikka Pulliainen, Mikko Joensivu, Maaret Ahlsved, Kai Kippola, Mika Järvinen, Juha Salonen, Lauri Asanti, Ari Kolehmainen, Henrik Kettunen, Toni Randén ja monet muut.

Video: Longinojan taimenia kudulla

24.10.2018|Ei kommentteja

Longinojalla on ollut kuhinaa tänä syksynä ja Facebookissa on aktiivisesti jaettu kuvaa ja videota, mutta [...]

Koillis-Helsingin Lähitieto: Longinojalla poikastilanne hyvä

20.6.2018|Ei kommentteja

"Longinojan uusi taimenikäluokka on siis syntynyt. Kiitokset kuuluvat kaikille teille, jotka olette tehneet töitä [...]

Visio Vanhankaupunginkosken padon poistosta

22.8.2017|Ei kommentteja

Vantaanjoki on noussut Suomenlahden taimenjokien helmeksi pitkäjänteisellä talkoo -ja viranomaistyönä. Helsingin kaupungin valtuustolle [...]