TALVIKUNNOSSSAPITO

Longinojan puroaktiivit pyrkivät pitämään luontopolun opastaulujen edustat puhtaana läpi talven. Luontopolun osuus Savelan puolella ei kuulu pääosin Helsingin kaupungin talvikunnossapidon piiriin ja näin ollen Savelan alueen opastaulujen luokse ei ole esteetöntä pääsyä. Opastaulujen edustat kyllä pidämme puhtaana talkoovoimin!

Useimmilla meillä on joskus heikentynyt kyky liikkua, toimia, suunnistautua ja kommunikoida joko pysyvästi tai tilapäisesti esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi. Tilapäisiä liikkumisen ja toimimisen esteitä voi olla myös esimerkiksi pienten lasten ja lastenvaunujen tai painavien kantamusten kanssa kulkevilla.

Puistoissa tuoksut, äänet ja kosketeltavat pinnat tarjoavat elämyksiä kaikille käyttäjäryhmille. Erityisesti heikkonäköisiä henkilöitä veden solina longinojalla voi auttaa suunnistamaan ja hahmottamaan ympäristöä paremmin.

Helsingistä löytyy monia esteettömästi hienoja luontokohteita esimerkiksi, Talin perhepolku, Kivinokan luontopolku ja uusimpana Lammassaaren pitkospuut sekä lintutorni. Esteettömiin luontokohteisiin kuuluu myös Longinoja. Puro ja sen rannat tarjoavat monipuolisen kaupunkiluonnon toistaiseksi ilman opasteita. Helsingin kaupungin tekemät kevyenliikenteenväylät kulkevat puron varrella upeimpien puron kohtien vieressä ja puron solinaa voi kuunnella usealta sillalta.

”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Perustuslaki 1999, § 6).

Mitä tarkoitetaan esteettömyydellä?

Esteettömyydellä tarkoitetaan yhdenvertaisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan itsenäisesti ja omana itsenään. Esteettömyys on fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, kulttuurisen sekä taloudellisen ympäristön toteutumista siten, että jokainen voi toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. (Invalidiliitto Ry 2009, 7.)

On tärkeää tehdä luontoliikuntapaikat esteettömiksi, näin kaikki ihmiset pääsevät nauttimaan luonnosta. Kun esteettömyys huomioidaan jo alueen suunnittelussa, ei jälkikäteen tarvitse tehdä korjauksia. Näin säästyy myös aikaa ja rahaa.
Marika Nordlund, vastaava esteettömyysasiantuntija, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE

Miksi esteetöntä?

Me kaikki olemme erilaisia – kahta samanlaista ihmistä ei ole olemassa. Me olemme erilaisia monelta eri kannalta tarkasteltuna: meitä on pitkiä ja lyhyitä, lihavia ja laihoja, vasen- ja oikeakätisiä, heikkokuntoisia, hyväkuntoisia jne. Vieraassa maassa voimme olla kommunikointitaidottomia, kun emme osaa paikallisten ihmisten puhumaa kieltä. Edustamme monia eri kulttuureja ja toimintakykymme vaihtelee. Sen lisäksi, että olemme luonnostamme erilaisia, osa erilaisuudesta voi johtua sairaudesta tai vammasta.

Esteettömyydessä ei siis olekaan kyse vammaisuudesta tai vammattomuudesta, vaan yksinkertaisesti ihmisten erilaisuudesta, ja esteetön ympäristö on kaikille eduksi. Esteettömyydestä ei ole kenellekään haittaa, mutta monelle esteettömyys on täysin välttämätöntä. Ja toki kyse on myös ihmisoikeuksista, siitä että meillä kaikilla olisi samat mahdollisuudet asumiseen, opiskeluun, työntekoon, harrastuksiin jne. (Invalidiliitto Kirsti Pesola – Esteettömyysopas)

Longinojan luontokohteen esteettömyys?

  • Longinojalle saapuminen on helppoa eikä puroluonnosta  nauttiminen maksa mitään. Puron eri alueiden läheisyydessä on bussipysäkkejä sekä Pukinmäen, Malmin ja Tapanilan juna-asemat.  (taloudellinen esteettömyys)
  • Puron rannalla kulkee Helsingin kaupungin ylläpitämät kevyenliikenteenväylät eikä väylien kohdalla ole suuria mäkiä kuin Kehä 1:den ylityksessä. Näkövammaisille kulkeminen voi olla haastavampaa. (fyysinen esteettömyys)
  • Purolla ei syrjitä ketään. Puro kuuluu kaikille. Kaikki ovat tervetulleita. (psyykkinen -ja kulttuurinen esteettömyys)
  • Artikkelin lopussa tarkemmat selitykset eri esteettömyyden muodoista.

Esteetön ulkoliikuntapaikka tulisi olla saavutettavissa autolla ja julkisilla liikennevälineillä tietä tai katua pitkin ja jalan tai polkupyörällä. Julkisenliikenteen pysäkin ja autopaikkojen tulisi sijaita sisääntuloalueen läheisyydessä. (Verhe & Ruti 2007, 11.)

Kulkuväylät Longinojalla

Kulkuväylät kulkevat puron varrella upeimpien alueiden vieressä koko matkan. Esimerkiksi silloilta pääsee seuraamaan helposti mm. taimenten kutupuuhia. Alusta on kova ja luistamaton.

Longinojan varren pystyy pääosin kulkemaan ilman autoteiden ylityksiä. Puron varren upeimmat alueet löytää Longinojanraitin varrelta. Raittia kulkiessa Latokartanontien ali kuljetaan tunnelissa ja alavirrassa pääsee Vantaanjokea seuraten aina Viikkiin tai keskuspuistoon asti niin halutessaan.

Ylävirtaan kulkiessa kevyenliikenteenväylät halkovat Ala-Malmin laakson peltoalueet ja puroa pitkin voi tutustua esimerkiksi Fallkullan kotieläintilaan tai Helsingin Malmin historialliseen lentokenttään. Tälle matkalla jää vain muutama autotien ylitys.

Pääseekö Longinojalla liikkumaan esteettömästi myös talvella?

Ruotutorpan ja Savelan alueella on kevyenliikenteenväyliä joihin ei kohdistu talvikunnossapitoa. Olemme tehneet ehdotuksen Staralle, että puron varren kevyenliikenteenväylät nostettaisiin B-luokkaan jolloin myös talvella pääsisi nauttimaan esteettömästi upeasta puroluonnosta ja tarkkailla esimerkiksi talvehtivaa koskikaraa.

B-Hoitoluokan kevyenliikenteenväyliä ovat (ylävirrasta – alavirtaan)

  • Tasankotie – Malminkaari (C-Luokka)
  • Malminkaari – Tullivuorentie (B-luokka)
  • Haaga-Helian silta – Latokartanontie (B-luokka)
  • Ruotutorpantie (betoniputket) – Shellin silta (B-luokka)

Helsingin kaupungin karttapalvelusta pystyt tarkistamaan kätevästi oman kotikatusi hoitoluokan.

Esimerkki: Lumisade päättyy klo 18, jolloin I- ja II-luokan ajoradat sekä A-luokan kevyen liikenteen väylät aurataan klo 7 mennessä; B-luokan väylät aurataan klo 10 ja C-luokan väylät klo 12 mennessä. III-luokan ajoradat aurataan 3 vuorokauden kuluessa.

Puistokäytäviä ei pääasiassa talvikunnossapidetä ellei ne palvele merkittävää työmatkaliikennettä tai selkeästi lyhennä matkaa. Latokartanontien ja Ruotutorpantien välillä ei tällä hetkellä ole talvikunnossapitoa, mutta muualla pääsee longinojan varteen hoidettuja reittejä pitkin. Liitin tähän mukaan kuvan kartasta, johon on merkitty hoidetut jalankulun ja pyöräilyn reitit talvella. Harmaalla/vaaleansinisellä olevat eivät ole talvikunnossapidossa.

Reittejä tarkistellaan vuosittain, en voi luvata, että tämä reitti tulee talvikunnossapitoon, mutta otetaan se tarkasteluun mukaan. 

Anna Tienvieri, ylläpitoinsinööri Rakennusvirasto

Longinojan tarkkailu -ja levähdyspaikat

Puroa pääsee tarkkailemaan usealta sillalta. Talkookunnostuksissa on pyritty myös huomioimaan sillalta tarkkailu ja mm. vuoden 2016 talkoissa toteutettiin Savelan alueelle taimenten lisääntymis -ja poikasalueita välittömästi siltojen läheisyyteen.

Myös aikaisemmissa kunnostuksissa on otettu huomioon sillalta tarkkailu ja näin myös liikkumisesteiset ihmiset pääsevät nauttimaan taimenten upeasta luonnonnäytelmästä syksyisin.

Longinojanraitin varrelta löytyy myös muutamia penkkejä jotka ovat sijoitettu kevyenliikenteenväylien varteen.

Parhaat esteettömät tarkkailupaikat

  • Latokartanontien yläpuolella Haaga-Helian kohdalla löytyvä ”sininen silta”
  • Riihenkulman alueella punaisen ladon kohdalla oleva silta
  • Ruotutorpantien alueelta löytyvien betoniputkien ja Kehä 1:den yläpuolella olevat sillat
  • Savelan alueelta löytyvät Shellin, koirapuiston ja Savelankosken sillat

Meille on tärkeää, että taimenista ja tekemistämme purokunnostuksista pääsevät nauttimaan kaikki esteettömästi. Olemme ottaneet tämän huomioon tekemällä siltojen läheisyyteen monipuolisia taimenten lisääntymis, poikas -ja elinalueita.

Juha Salonen, Skes ry

Esteettömyyshaasteet Longinojalla

Kulkureitti on suurimmaksi osaksi tasainen, mutta reitillä on yksi esteettömyyskriteerit täyttävä nousu kun noustaan kehän ylittävälle sillalle. Sillan pituus on noin 100m ja noustessa on molemmilla puolilla jyrkät ylämäet joiden pituus on noin 50 metriä.

Malmin puoleinen mäki on jyrkempi ja suosittelemme kiertämään sen Malminkaaren tai Pukinmäen juna-aseman kautta. Malminkaaren kautta kulkiessa matkalla on lyhyt noin 10 metriä pitkä ylämäki jonka pääsee kiertämään Ruotutorpan tien kautta koukaten. Tätä kautta kulkiessa matka pitenee, mutta mäen kaltevuus muuttuu huomattavasti loivemmaksi.

Pukinmäen juna-aseman kautta kulkiessa on käytössä hissi Malmin päässä asemaa ja Savelan puoleisessa ramppi jota pitkin pääsee kulkemaan myös pyörätuolilla.

Kulkuväylää reunustaa pääosin villi kaupunkiluonto puineen ja pensaineen. Esteet ja suuret ylämäet on merkitty alta löytyvään karttaan punaisin pyörätuolisymbolein.

WC-tilat

Longinojan varrella ei ole erillisiä wc-tiloja, mutta asioinnin yhteydessä voi käydä esimerksi Pukinmäen Shell -huoltoasemalla tai vierestä löytyvässä Hesburger -ravintolassa helpottamassa oloaan.

Näiden kahden palveluntarjoajan wc-tilat ovat esteettömiä ja niihin pääsee helposti myös pyörätuolilla. Molemmat löytyvät Pukinmäestä välittömästi puron läheisyydestä.

Ala-Malmin suunnalla lähimmät tilat löytyvät Kauppakeskus Malmin Novasta ja Tapanilan suunnilta Fallkullan kotieläintilalta sen ollessa auki tai Tapanilan aseman läheisyydestä.

Kuva Hesburger + Shell

  • Sillalta kohti juna-asemaa

Shell Pukinmäki on esteetön ja myymälän ovesta pääsee myös pyörätuolilla helposti vessoille. Myös muilla Shell HelmiSimpukka asemillamme on esteetön kulku vähintään yhdestä sisääntulosta.

Tuula Martikainen , Shell Aluepäällikkö, Etelä-Suomi liikenneasemat

Kotieläintilaltamme löytyy inva wc, lisäksi meillä on henkilönostin yläkertaan. Periaatteessa tilamme ovat esteettömät, mutta hirsikahvilaan ei ole esteetöntä pääsyä. Navettaan pääsee kyllä. Piha-alue on mäkinen.

Laura Paunonen, Työnjohtaja, Nuorisoasiainkeskus - Malmin nuorisotyöyksikkö, Fallkullan kotieläintila

Fyysinen esteettömyys

Tarkoittaa esimerkiksi ympäristön sekä käytössä olevien laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hyvää saavutettavuutta ja käytettävyyttä (Lehmuskoski & Kuusisto-Niemi 2008, 59).

Esteettömässä ympäristössä toimimisesteinen ihminen kykenee liikkumaan tasavertaisesti muiden kanssa. Liikkumisesteiden ohella myös kuulemisen ja näkemisen esteettömyys ovat keskeinen osa fyysisen ympäristön toimivuutta. Toimintaesteisille soveltuva ympäristö on hyvä myös lapsille ja vanhuksille, koska esteettömyys luo vähemmän tapaturma-altista ympäristöä. (Invalidiliitto Ry 2009, 7; Tujula, Kaski & Jokinen 2003, 12.)

Taloudellinen esteellisyys

Käsittää henkilön riittävän mahdollisuuden toimia yhteiskunnassa hänen omasta taloudellisesta tilanteestaan riippumatta (Lehmuskoski & Kuusisto-Niemi 2008, 59). Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kahvilat ja kaupat tarjoavat edullisia tuotteita tai tapahtumiin osallistumisten hintoja on alennettu tai porrastettu (Könkkälä ym- 2002,16).

Psyykkinen esteettömyys

Henkilön kyky, tieto ja taito, joita hän tarvitsee voidakseen toimia täysipainoisesti erilaisissa ympäristöissä (Lehmuskoski & Kuusisto-Niemi 2008, 59). Psyykkinen esteettömyys tarkoittaa myös monenlaisuuden arvostamista ja hyväksymistä (Penttilä 2012, 55).

Kulttuurinen esteettömyys

Tarkoittaa eri toimintojen sisältöjä. Esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa, näyttelyissä ja kursseissa valitetaan teemat eri kohderyhmien mukaan. Tällä otetaan huomioon valta- sekä vähemmistö kulttuuri, lisääntyvä monikulttuurisuus sekä eri yhteiskuntaryhmien erilaisuus. (Könkkälä, Salovaara & TiensuuNylund 2002,16.)

Sosiaalinen esteettömyys

Tarkoitetaan eri sosiaaliryhmiin kuuluvien henkilöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Ketään ei aseteta muita huonompaan asemaan iän, sukupuolen, vamman tai muun henkilön ominaisuuteen liittyvän syyn takia. (Opetusministeriö 2006,6.)

Kiitokset artikkelin tekoavusta Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen vastaavalle esteettömyysasiantuntija Marika Nordlundille. Kiitokset myös Tuula Martikaiselle, Laura Paunoselle sekä  Marko Salmelalle.

Mitä ajatuksia tai tunteita artikkeli herätti sinussa? Kommentoi juttua alla olevaan kommentti -kenttään ja kerro mielipiteesi aiheesta.

Juha Salonen, Puroaktiivi