Merkityt

375

Vaelluksella

25

Lukumäärät päivittyvät seurannasta saadun datan perusteella.

Taimenen elinkierrosta Helsingin Longinojalla saadaan tulevaisuudessa entistä tarkempaa tietoa, jota hyödynnetään kalantutkimuksessa. Malmin läpi virtaavan Longinojan taimenia seurataan jatkossa automatisoidun kalamerkkien seuranta-aseman avulla.

Luonnonvarakeskus on pyydystänyt Longinojasta 400 taimenta, jotka ovat saaneet vatsaonteloon yksilöllisen mikrosiru-merkin. Puroon on tutkimusta varten rakennettu merkkien seuranta-asema, jonka kaksi peräkkäistä anturia rekisteröivät automaattisesti merkittyjen kalojen ohikulun.

Näin saadaan täsmätietoa taimenen vaelluskäyttäytymisestä. Ensin anturit tallentavat, kun merkityt kalat lähtevät alavirtaan merivaellukselle. Vastaavasti ne rekisteröivät, kun merkittyjä yksilöitä alkaa vuoden-parin kuluttua palata vaellukseltaan takaisin kotipuroonsa kutupuuhiin.

Luonnonvarakeskuksen ja Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran SKES:n tutkimushanke on monivuotinen. Tarkoitus on jatkaa merkintöjä myös tulevina vuosina.

Merestä kudulle nousseita taimenia on tavattu Fallkullan kotieläintilan kohdilla purossa. Kuva: Henrik Kettunen / Vaelluskala ry

Yhteistyöllä elottomasta ojasta solisevaksi puroksi

Helsingin Longinoja oli pitkään eloton avoviemäri, jonka ennallistamisen SKES aloitti vuonna 2001. Lupaavien tulosten myötä solisevaksi puroksi muuttuneesta Longinojasta on tullut koko Suomen taimenpurojen ykköskohde, ja nyt siitä huolehtivat myös Helsingin kaupunki, Vaelluskala ry sekä paikalliset asukasyhdistykset, joiden yhteistyöllä kunnostustalkoisiin riittää vuosittain väkeä. Longinojan kunnostuksista on SKES:n puolesta pitkään vastannut Juha Salonen.

Skes ry:n purotalkoissa on vetovoimaa! Kuva: Henrik Kettunen / Vaelluskala ry

PIT-merkki/siru

• PIT = Passive Integrated Transponder

PIT-merkki on lasikuoren sisään pakattu mikrosiru. Yksilöidyllä sirulla merkitty eläin saa numerokoodin, jonka avulla se tunnistetaan antureilla tai käsiskannerilla. Merkinnästä ei aiheudu eläimelle käyttäytymiseen tai fysiologiaan vaikutuksia ja merkki kestää läpi eläimen elämän. Longinojassa merkityt taimenet saivat merkit vatsaontelon rasvakudokseen. Merkityistä taimenista otettiin suomunäyte iän määrittämiseksi ja paino- ja pituustiedot.

Longinojan taimentutkimus on osa Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaa Kalatalouden ympäristöohjelmaa. Kalamerkkien seurantalaitteiston sähköt tarjoaa Juha-Pekka Saarelainen Wateco Oy:sta.