Longinojan puroaktiivi Mika Järvinen yhdessä Vaelluskala ry:n Henrik Kettusen kanssa kävivät 6.11.2019 Longinojan kutusoraikot läpi inventoiden niiltä löytyvät taimenten kutupesät. Syksyllä 2018 inventoitujen kutusoraikkojen käyttöaste oli nyt vajaat 60%, purossa on seurannoissa löydetty Fallkullan alueet mukaan lukien reilut sata taimenen lisääntymiseen soveltuvaa soraikkoa.

Positiivisin havainto kuduntarkkailussa oli, että monella soraikolla oli peräti kahtena tai  kolmena eri aikana kututapahtumia. Tämä viittaisi siihen, että tehdyt täsmäkunnostukset ovat toimineet ja lisääntymisalueen toimivuus on parantunut myös kalojen silmissä.

Ehdottomasti positiivisin muutos oli 2019 uusin alue Kehä yhden alapuolella, joka toi kutu -ja poikasalaa Savelan puolelle lisää. Aikaisempien vuosien muutaman kutupesän sijaan heti kehän alapuolisiselle alueelle taimenet tekivät kymmenkunta uutta kutupesää. Lue 2019 Skes ry:n purotalkoista tästä.

Aktiivisesti kudun etenemistä seurannut Mika kertoo, että emotaimenista suuri osa, jopa yli 70% oli rasvaeväleikattuja. Positiivista oli kuitenkin että kudun alussa kookkaimmat emotaimenet olivat luonnonkaloja, joilla oli upeat rasvaevät.

Ei mitään ihmeitä, positiivista parannusta viimevuoteen elikä pienetkin parannukset tuovat toivottua tulosta vaikka vieläkin riittää parannettavaa elikä niitä pieniä kivetyksien lisäyksiä sekä vanhojen pienempijakoisemman soran sekaan isompaa soraa jotta nuo alueet saataisiin toimivammiksi ja näin päästään vielä parempaan pesämääriin ja samalla soraikot toimisivat paremmin itsenäisesti, kuten sykkeen paju, kasvimaan suora ja muutama muu, kertoo Järvinen.

Lisääntymisalueita ja soraikkoja tarkastellaan Longinojalla kunnostustarpeiden mukaan, joka selviää vasta kevään poikaslaskennassa. Ovatko kyseiset soraikot toimineet toivotulla tavalla vai tarvitseeko niitä korjailla.

Kuva: Miikka Pulliainen

Pesälaskennassa löytyi tällä kertaa purosta yhteensä 60 merikalojen tekemää kutupesää. Vuonna 2018 laskennassa löytyi 46 kutupesää. Odotimme tälle syksylle isompaa parannusta. Luonnonkalojen ohella tällä kertaa liikkeellä oli myös yllättävän paljon rasvaeväleikattuja emoja, eli istukkaita. Ilman näitä olisi tämän syksyn kutupesien kokonaismäärä jäänyt viime vuoden tasoa alhaisemmaksi.

Jokainen kutupesä oli identtinen. Täsmäkunnostetut soraikot vaikuttivat olleen emokalojen erityisessä suosiossa ja soraikkojen sopivan pieni ylläpito vaikuttaa helpottavan kutuoloja. Kiinnostava nähdä kuinka hyvin soraikot pysyvät talven yli puhtaina, ja ennenkaikkea kevättulvan yli paikoillaan. Soraikon toimivuus selviää keväällä tehtävällä pienpoikaslaskennalla.

Viime vuonna kudettujen alaosan sorakkojen toimivuutta heikensivät sadevesi-sakkakaivojen ”pesuvedet”. Yläosan, Fallkullan viime syksyn kahden kutupesän mädit ilmeisesti tärveltyivät diesel-huuhtelun ja / tai heikentyneiden hulevesien takia. Kudun onnistuminen ei aina ole itsestäänselvyys. Josko tällä kertaa pesät ja niissä olevat mätijyvät kehittyvät turvallisesti ilman ylimääräisiä urbaanipuron haasteita. Se selviää viimeistään touko-kesäkuun vaihteessa 2020, jatkaa Kettunen.

Fallkullan alueella rikotaan ennätyksiä

Fallkullan alueen merestänousseet emotaimenet. Kuva: Maaret Ahlsved

Puron latvaosilla kuti syksyllä 2018 kaksi merestä noussutta taimenpariskuntaa. Kevään 2019 pienpoikastarkkailussa ei näiltä syksyn kudetuilta alueilta vastakuoriutuneita taimenenpoikasia löytynyt. Mikä tuhosi mädin tai poikaset voi vain arvailla.

Iloksemme nyt Fallkullan alueelta löytyi 8 möyhittyä soraikkoa joista toivotaan syntyvän poikasia. Pienpoikastarkkailua 2020 odotetaan jännityksellä.

Longinojalla on viimeisien vuosien aikana suoritettu touko-kesäkuussa pienpoikaslaskentaa. Pimeän laskeuduttua purolle käyvät puroaktiivit kudettujen soraikkojen rantamatalat läpi etsien vastakuoriutuneita taimenen poikasia. Pienpoikasseurannalla tiedetään tarkkaan, toimiiko juuri tämä soraikko vai ei ja näin lisääntymisalueelle voidaan suunnitella täsmäkunnostuksia joilla lisääntyminen voidaan saada onnistumaan.

Soraikkojen liikkuminen kutemisessa on väistämätön fakta, etenkin kun isoja kaloja on paljon pienellä alalla. Siksi Longinojalla halutaan että joka syksy kaloilla on passelit oltavat. Oltavien varmistamiseksi ennen kutua tehdään joko täsmäkunnostuksia tai ylläpitoa, eli soraikkojen ja virtausolojen optimoinnin hienosäätöä.

Kevättä 2020 odotellessa.