Lyhyesti: Kiitos
Hienoja ihmisiä, upea päivä ja hyvää ruokaa ja mieltä. Tästä on hyvä jatkaa kohti huimaa syksyä!
Kaikkia en muista kuitenkaan kiittää, mutta yritetään nyt suurinta osaa kuitenkin. Ilman alla olevaa talkooporukkaa olisi asiat huomattavasti vaikeampia hoitaa. Se, että talkoiden vetäjänä pystyn keskittymään nimenomaan purolla olemiseen ja talkoolaisten ohjaamiseen ei onnistuisi ilman tätä väkeä ja lahjoittaja joukkoa.
- Kiitos Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölle kivimateriaaleista
- Kiitos Valmarin talkooeväistä
- Kiitos isäni Matti jatkuvasti lämpinämä pidetystä ”legendasta”
- Kiitos vaimoni Tanja ja siskoni Kirsi kahvileipien leipomisesta
- Kiitos Jenni, Markus, Tanja, Kirsi ja Jani hulivilin hoitamisesta sekä kanttiinin ylläpidosta
- Kiitos Toni Faceboook ja Instagram -seuraajien ajantasalla pitämisestä ja kaikista kuvauksista mitä talkoiden aikana teit
- Kiitos Maaret ja Petteri valokuvaamisesta
- Kiitos Henrik, Mika, Aatu ja Juha-Pekka omien talkookohtien ohjauksesta
- Suurin kiitos kuuluu kuitenkin teille kaikille mukana olleille
Haaga-Helian sillan alueen lähtötilanne
Latokartanontien yläpuolella olevan sinikaiteisen sillan, nk. Haaga-Helian soraikon ongelmat havaittiin kevään poikastarkkailussa. Vaikka syksyllä soraikoilla oli suuria emotaimenia kutupuuhissa, ei touko-kesäkuussa tehdyssä poikastarkkailussa poikasia löydetty kuin muutama. Lue poikastarkkailusta.
Alueen lisääntymisalueiden suurin ongelma on liian hidas virrannopeus. Kohdassa uoma on liian leveä ja siinä on liian pieni kaltevuus sekä virrannopeus hidastuu, niin kutusoraikot hiekottuvat. Hiekottuneesta soraikosta ei synny poikasia. Hiekottunut tai hiekottuva soraikko ei anna mädille suojaa, aineenvaihdunnan edellyttävää happea. Hiekottunut soraikko muodostuu mätijyvien hautakammioksi.
Kutusoraikoiden täsmäkunnostuksissa pyritään vaikuttamaan kutusoraikon pituus- ja/tai poikkileikkausprofiiliin siten että soraikon virtaus pysyy sopivan kivaana kaikilla eri virtaamilla. Joskus tarvitaan uoman kavennusta. Toisinaan jos alapuolella on jotain virtausta padottavaa tukkeumaa, niin kyse voi olla sen avaamisesta. Näin soraikon läpivirtaus saada varmistettua ja siten mädin hapensaanti sekä kehitys. Täsmäkunnostuksissa kiihdytetään tai säädetään soraikkoja virtauksia ja siten varmistaa niiden puhtaana pysyminen. Mäti kehittyy soraikon sisällä loka-marraskuusta toukokuun lopulle, kertoo Vaelluskala ry:n Henrik Kettunen.
Muutoksen näkee aika hyvin itse kukin. Niskaa pyrittiin muuttamaan mahdollisimman vähän. Olennaisin muutos ja pudotuksen lisäys tapahtui alapuoleisen kosken madaltamisella.
Latokartanontien yläpuoli – rännistä lisääntymisalueeksi
Latokartanontien yläpuolella olevan sillan alapuoli padotti vettä yläpuolelle vaikuttaen myös Haaga-Helian alueen virtaukseen. Talkoiden tavoitteena olikin saada kiviainesta pois puron pohjasta kasvattaen veden virtausta ja poistamalla padottavaa vaikututusta.
Tässä kohtaa puroa muutokset jäivät minimaalisiksi pinnanpäällä, mutta sitäkin suurempi muutos toteutettiin pintakalvon alla poistamalla puron pohjasta noin kaksikymmentäsenttiä pohjassa olevaa maisemointikiveä jolla saatiin tiputettua puron pudotuskorkeutta ja samalla nämä toimet mahdollistaa nyt paremman virtaaman Haaga-Helialle. Keski syvyydeksi saatiin kauttaaltaan uomaan noin 30-40 cm syvyyttä ja rannasta aavistus loivennusta maisemakiven poistolla. Toki tällekkin alueelle saimme nyt tehdyillä muutoksilla aikaan kolme uutta taimenelle sopivaa kutusoraikkoa, kertoo kohdan kunnostusta vetänyt Mika Järvinen.
Latokartanontien alapuoli – lisää elinalueita
Latokartanontien alapuolella olevan kevyenliikenteen sillan rakentamisen yhteydessä puron pohjaa ja rantoja täytettiin maisemakivetyksellä. Kiviä laitettiin kaivetun puron pohjalle kymmenien senttien kerros. Kivien lisäämisestä johtuen aikaisemmin matala virtaava kohta muuttui yläpuolelle suvannoksi. Suvannon vedenkorkeuden nosto vaikutti myös suositun kutupaikan virtaukseen joka löytyy heti Latokartanontien alapuolelta. Tärkeä tavoite on myös tehdä sillan luokse kuduntarkkailupaikka joka omalta osaltaan säästää puron rantojen rasitusta kun tarkkailla voi sillalta käsin.
Talkoissa siirrämme padottavaa kiviainesta pois syventäen uomaa ja vaihtamalla tilalle suurempia kiviä sekä kutusoraa. Kunnostuksilla on tavoitteena luoda alueelle muutamia kutusoraikkoja sekä tehdä laajoja poikasalueita. Kohdassa on talkoiltu viimeksi vuonna 2002, tuolloin juuri sillan kohdalle teimme hienon kutusoraikon ja virtapaikan. Nyt palautamme tämän alueen vanhaan loistoonsa, visioi Skes ry:n Juha Salonen.
Lopputulos on mielestäni todella onnistunut. Aikaisemmin lyhyt kovavirtainen, mutta matala virtapaikka sai lisää pituutta kymmeniä metrejä. Virtauksen pidentämisellä saimme myös syntyville taimenten poikasille useita neliöitä suojapaikkoja. Mielestäni lopputulos on suunnitellun kaltainen ja toivottavasti myös emotaimenet hyväksyvät tehdyt kutualueet.
Kiviaineksen toimitus ma 17.- ti 18.9.
Longinoja raitti – uusia siltoja ja väyliä
Longinojan ulkolureitistö täydentyi vuoden 2009 lopussa, kun Latokartanontien kohdalle tehtiin alikulkutunneli. Tunnelin lisäksi puron varrelle toteutettiin kevyenliikenteenväylä ja rakennettiin myös kaksi uutta siltaa sekä yksi vanha rumpuputki muutettiin sillaksi.
Nämä siltojen rakennustyöt muuttivat alueen puroprofiiliä hieman ja vähensivät puron virtaamaa patoamalla vettä yläpuolelleen. Siltojen urakoitsija oli aktiivisesti yhteydessä Skes ry:n edustajiin ja halusi varmistaa, että heidän tekemänsä päätökset olisivat taimenille mieluisia. Sillat toteutettiin lisäksi niin, että niiden alle jätettiin viherväylä joka mahdollistaa eläinten kulkemisen puron rannalla.
Latokartanontien ja Riihenkulman alueelle tehtyjen siltojen kaivannot vuorattiin upeasti luonnonkivillä. Kiveykset kuitenkin padottivat puroa ja vähensivät yläpuolisten virtapaikkojen virtauksia.
Talkoiden yhtenä päätavoitteena on palauttaa näitä virtapaikkoja puroon, ja luoda niihin taimenille lisääntymis -ja poikasalueita.
Kuvia Longinojan purotalkoista
Kuvat: Maaret Ahlsved, Henrik Kettunen, Juha Salonen, Janne Passi
Kommentoi