Sadepisaroita ropisee peltikattoon ja siitä räystäiden kautta kohti maata. Asfaltin pinnalle muodostuu vesikalvo ja pihakaivot vetävät uumeniinsa vesimassat. Viemäreiden kautta nämä hulevesiksi kutsutut vesimassat päätyvät vesistöihin. Yleensä viemärit ja pienet avouomaan menevät vedet kulkeutuvat suurempiin uomiin, joista ne jatkavat kohti alavirtaa lopulta päätyen jokeen, järveen tai mereen.

Suurten vesimassojen saavuttaessa pienet kaupunkipurot ja ojat voi syntyä tulvia padottaviin kohtiin. Esimerkiksi Longinojalla tällaisia padottavia kohtia on teiden alittavien siltarumpujen kohdilla sekä suuremmat puu -ja roskista kerääntyneet rydöt.

Rankkasateiden aikana syksyisin on suurten emokalojen mahdollista nousta ylös vesistöihin kutupuuhiin. Tulvien ansiosta myös puroluonto uudistuu ja puhdistuu.

Luonnontilaisessa purossa vedellä on mahdollisuus nousta rannoille muodostuneille tulvatasanteille. Tulvatasanteet keräävät myös osan virran mukana kulkeneesta kiintoaineksesta sekä muusta kiinteästä materiaalista.

Tiiviisti rakennetussa kaupungissa on runsaasti päällystettyjä pintoja kuten teitä ja pihoja, mikä vähentää vettä läpäiseviä pintoja ja täten kasvattaa hulevesivirtaamia. Samalla virtaamat nopeutuvat, koska hulevedet johdetaan yleensä eteenpäin putkistoissa, joissa ei ole kasvillisuutta hidastamassa veden kulkua. Myös huleveden haihtuminen on vähäistä (Schueler 1995).

Yksi asia mitä korostaisin vielä enemmän on vauriotunut valuma-alue. Veden virtausnopeus on normaalisti maastossa n 0.1m/s ja kun valuma-alueelle rakennetaan vettäläpäisemättömistä pintamateliaaleista, niin vesi virtaa viemäreissä kymmenkertaa nopeammin (1-1.5 m/s) purouomaan. Tämän takia tulva joka toistui ennen kerran 5 vuodessa, toistuu nyt kahden vuoden välein. Ja koska ilmastonmuutoksen lisää rankkasateiden voimakkuutta 20%, tämä sama tulva toistuu tulevaisuudessa kessan vuodessa.

Longinojan padottavat ja tulvimista auheuttavat kohdat

Rummut ja matalat sillat

Alimitoitetut siltarummut aiheuttavat padotusta ylävirran puolelle kun rumpujen vetokyky loppuu. Vetokyvyn loppuminen saa veden nousemaan seuraavan reunan tasolle. Vesi löytää aina reitin alavirtaan!

Padottavia tierumpuja löytyy Longinojalta useita. Pahimmat näistä sijaitsevat puron alaosissa, kuvassa näkyvät betoniputket ovat näistä pahimmat. Padottamista tapahtuu myös Kehä 1 rumpujen kohdalla putkien ollessa tukossa.

Haaganpuro – esimerkkikohde tulvivasta kaupunkipurosta

Vaelluskala ry:n Henrik Kettunen tuntee Haaganpuron tapauksen ja hänen kuviaan purolla tapahtuneista tulvimisesta. Haaganpuro on erinomainen esimerkki tulvivasta kaupunkipurosta.

Puron suulla on ”pato” jonka yläpuolelle muodostuu ”patoallas” kovien sateiden aikana. Ylävirtaan mennessä seuraava tulvimista aiheuttava tien alitus on Vihdintien kohdalla ja toinen heti Hämeenlinnan väylän yläpuolella.

Näistä jälkimmäisen alituksen suulla on pystyritilä, joka kerää virran mukana tulevat kepit ja roskat muodostaen padottavan ”rydön”.

Niin kauan kun Haaganpuron suulla on pato, niin sateella vesi nousee enemmän tai vähemmän tälle tasolle koko Pikku-Huopalahden, sekä Kauppalanpuiston alueella. Sitä pato ja padottava vaikutus teettää. Ainoa keino vähentää näitä tulvia on poistaa pato! Kauppalanpuisto ei olisi hyvä padottaa tulville, niin kuin tähän asti on tehty. Tulvimiseen on siis kaksi syytä sade ja pato. Ilman puron suun patoa vesi ei sateilla allastuisi näin pahasti.

Kauppalanpuistossa olisi hyvä edistää luonnollisten tulvarantoja mieluiten koko sillä alueella mikä säännöllisesti jää veden alle. Näitä tulvarantoja ei saisi parturoida lainkaan. Kaikki tulvarantojen kasvillisuuden kitkentä uhkaa kiihdyttää sen kohdan eroosiota. Turhaa eroosiota pitää välttää. Pikemminkin eroosioherkkiä rantoja kannattaisi suojata. Kasvillisuus onkin ihan hyvä eroosiosuoja, siellä missä se tukee penkkaa ja suojaa rantaa.

ps. Alla olevat sliderkuvat on otettu 12.9.2017 klo 10.16 – 10.49

Lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 12/2014: Huleveden laatu Helsingissä

Kuvat:

Haaganpuro: Henrik Kettunen

Longinoja: Matti Salonen