Kuka olet ja mistä tulet?

Olli Toivonen, Virtavesien Hoitoyhdistyksen Hankevastaava vuodesta 2005 alkaen. Koulutukseltani AMK-Iktyonomi ja intohimoinen kalamies. Kotipaikka Salo.
Olen vetänyt Virholle ns. työllisyyshanketta noin kymmenen vuotta. Vuodesta 2016 alkaen hanke on EU-Leader rahoitteinen virtavesien kunnostushanke. Isompien hankkeiden rinnalla on toteutettu myös lukuisia pienempiä virtavesihankkeita jotka tukevat suurempien hankkeiden tavoitteita. Työllisyyshankkeen tavoitteena oli kunnostaa pääsääntöisesti Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöjä. Leader hankkeessa myös Salon Uskelanjoki saatiin mukaan. Kunnostuksia toteutettiin ja tehtiin palkkaamalla työttömiä työnhakijoita jotka ovat motivoituneita luonnossa tapahtuvaan fyysiseen työhön. Työllistetyt työskentelevät tiiviissä työnohjauksessa. Työnohjausta tekevät hankevastaava ja välillä myös Virhon aktiivit. Tämä toimintamalli on käytössä myös Leader-hankkeessa. Tällä hetkellä hankkeessa työskentelee 10 palkattua virtavesikunnostajaa, pieni osa kohteista toteutetaan myös talkookunnostuksien avulla.

Hankkeet ovat kunnostaneet jo satoja suurempia ja pienempiä kohteita Vantaan- ja Karjaanjoen vesistöissä. Myös Siuntionjoella on tehty töitä lähinnä konekunnostuksin. Kunnostettuja alueita on jo yhteensä useita kilometrejä. Valtaosa kohteista sijoittuu vesistöjen sivupuroihin ja jokiin, mutta myös pääuoman kohteissa on tehty runsaasti ns. täydennyskunnostamista. Tätä on esim. kutusoraikkojen rakentaminen ja huolto sekä koskialueiden sivu-uomastojen vesittämistä poikasalueiksi. Sivujokia ja -puroja on kivetty ja soraistettu sekä lisätty puuainesta uomiin. Kunnostuksia tehdään pääsääntöisesti käsityönä. Kunnostusmateriaalit tuodaan ja jaetaan kohteisiin konevoimalla.

Kunnostettuja alueita myös seurataan tiiviisti. Seurantaa tehdään sähkökoekalastuksin ja kututarkkailulla. Vedenlaatua ja kiintoainesongelmia pyritään myös seuraamaan. Kyseisiin ongelmiin myös puututaan mikäli ongelmia havaitaan. Uomakunnostusten lisäksi on poistettu useita vaellusesteitä, kiintoainesongelmaan on puututtu mm. laskeutusaltaiden avulla. Laskeutusaltaita on rakennettu ja niitä on tyhjennetty. Laskeutusaltaiden rakentamista on myös edistetty auttamalla muita toimijoita niiden teossa. Kunnostusvalmistelutyössä tavoitetaan suuri määrä maa- ja vesialueiden omistajia. Rakentava keskustelu heidän kanssaan lisää tietoisuutta mm. pienvesien tärkeydestä ja merkityksestä. Tieto maanomistajien keskuudessa myös parantaa pienvesien kohtelua.

Voisiko vastaavat hankemallit toimia muualla suomessa?

Voisi, mutta työllistettyjen palkkaaminen ja rekrytointi vaatii ihan erityistä osaamista sekä tiivistä työnohjausta. Viimevuosien valtion leikkaukset mm. palkkatukivaroista ja säätely on vaikeuttanut kolmannen sektorin työllistämistyötä merkittävästi. Tämä siitä huolimatta, että esim. yhdistyksillä olisi todella paljon yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa jolla pystytään pitämään työttömät työkykyisinä ja ehkäisemään yhteiskunnalle erittäin kalliita ongelmia kuten työttömyyttä, syrjäytymistä ja alkoholismia. Tämänkaltainen suuntaus on pelottavaa.

Mitä mieltä olet Longinojalla tehdystä työstä ja voisiko muu Suomi ottaa siitä mallia?

Longinojan toiminta, kuten koko Vantaanjoen kunnostustoiminta kertoo sen, että pohjavesisyöttöiset sivujoet- ja purot omaavat valtavan potentiaalin vaelluskalojen poikastuotannolle. Tätä seikkaa ei välttämättä olla ihan vielä koko Suomen mittakaavassa ymmärretty. Tätä pienempien sivujokien ja purojen kunnostustoimintaa tulisi lisätä myös muualla Suomessa. On myös hyvin olennaista ymmärtää, että pääuomien tila parantuu kun niihin laskevat sivujoet saadaan parempaan tilaan niin uomaltaan, kuin myös vedenlaadultaan. Kun sivupurot saadaan parempaan tilaan ja sitä kautta pääuomat. Positiiviset vaikutukset heijastuvat aina rannikkovesien ja järvien tilaan asti. Taimen näyttelee tässä asiassa erittäin suurta roolia. Taimenen avulla saadaan monet ihmiset kiinnostumaan vesistöistä. Taimenen poikasten esiintyminen ja lisääntymistulos kertoo erittäin hyvin vesistön tilasta. Pienvesiä tarkkailemalla myös erilaiset päästöt ja ongelmat on helpompi paikallistaa kun päästöt eivät ole vielä sekoittuneet ja ehkä hävinneet pääuoman isompiin vesimassoihin.

Mitkä on terveisesi longinoja.fi sivujen lukijoille?

Jatkakaa samaa hienoa toimintaa! Ja mikäli et ole vielä osallistunut jokikunnostuksiin, niin tervetuloa! Purokunnostukset ovat myös erinomaista ympäristökasvatusta.
Joukossa on voimaa!