Harri Aulaskariin tutustuin, kun hän oli yhteydessä Longinojaan suunnitteilla olevan PURO 1 -projektin kunnostuksen tiimoilta. Longinoja saisi kunnian olla yksi projekti kohteissa, joissa parannetaan aikoinaan perattuja puroja takaisin luonnontilaisemmaksi.

Kuka olet, ja mistä tulet?

Harri Aulaskari. Erikoissuunnittelijana Uudenmaan ELY-keskuksessa ja työnkuvaan kuuluu kalatiet ja virtavesikunnostukset.

Puro -projekti, opitko siinä jotain uutta purojen kunnostuksen osalta?

Menetelmien osalta ei sinällään tullut uutta oppia, koska sillä puolella oli jo jonkinmoinen kokemus pohjalla, mutta aina jokainen kohde opettaa jotain uuttakin. Tässä tapauksessa oli hienoa kehittää ja tehdä yhteistyötä kaupungin ja SYKEn kanssa kohteessa, jossa oli jo vapaaehtoisvoimin saatu huipputuloksia aikaan.

Pienet purot ja koneelliset kunnostukset. Onko kustannukset purometriä kohti kuinka suuret kokonaisuudessaan?

Purokunnostusten toteuttaminen lähtee aina tarpeista ja tavoitteista. Tämä määrittää myös menetelmät. Useimmiten hyviin tuloksiin pääseminen ei edellytä konetyötä ja monessa tapauksessa työ on muutenkin helpompi ja edullisempi toteuttaa käsipelissä. Konetyönä tehtävät kunnostukset ovat mielestäni tarpeellista kohteissa, joissa kunnostustarpeet ovat suurempia kuin soran, puuaineksen ja poikaskivikoiden lisäämistä. Suoristettujen uomien meanderointia on esimerkiksi usein tarpeen palauttaa, jolloin konetyönä on samalla myös helppo tehdä soran ja kiviaineksen lisääminen.

Näissäkin kohteissa on kuitenkin tarpeen tehdä viimeistely käsipelissä, jotta tarkkuus on riittävä. Toimenpiteiden laajuus ja erityisesti maamassojen määrä vaihtelee kohteittain todella paljon ja siitä johtuen kustannusten esittäminen purometriä kohden ei pysty antamaan kovin tarkkaa haarukkaa. Esimerkkinä kuitenkin voi sanoa, että Longinojalla PURO-hankkeen kohde oli n. 150 metriä pitkä ja sen kustannukset suunnitteluineen oli vähän alle 10 000 €. Työ sisälsi kaivumassoja muutaman sata kuutiota, jotka levitettiin viereiselle pellolle. Soraa ja kiviä tuotiin yhteensä n. 150 lavakuutiota ja työ tehtiin talvityönä noin parissa viikossa.

Mitä mieltä olet Longinojalla tehdystä työstä ja voisiko muu Suomi ottaa siitä mallia?

Longinojalla on tehty poikkeuksellisen pitkäjänteisesti ja hyvin suunnitellusti töitä ja nyt se kantaa hedelmää parhaalla mahdollisellla tavalla. Huomionarvoista on erityisesti se, että istutusten ja kunnostusten lisäksi on tehty valtava määrä asennemuokkausta ja avoimen vuorovaikutuksen kautta saatu tärkeälle työlle todella positiivinen sävy. Uskon, että tällä positiivisella asenteella ja turhia vastakkain asetteluja välttämällä tehtävällä työllä on ollut vähintään yhtä suuri vaikutus saavutetuun huikeaan lopputulokseen kuin itse kunnostuksilla. Tätä kokonaisuutta pidän mielestäni tärkeimpänä mallina muulle Suomelle.

Mitkä on terveisesi Longinoja.fi -sivujen lukijoille?

Pienvedet ovat todella arvokkaita ja niiden potentiaalista on otettu käyttöön vasta murto-osa. Pienvesien tilan parantaminen on merkittävässä roolissa taimenkantojen säilyttämisessä ja tuottaa samalla myös lisää myös huomattavasti virkistyskäyttömahdollisuuksia ja auttaa ymmärtämään luontoarvojen merkityksen yleisemmälläkin tasolla. Kannustan kaikkia ottamaan esimerkkiä Longinojasta ja antamaan oman panoksensa pienvesien hyväksi. Se palkitsee ja joskus jopa näin hienosti kuin Longinojan osalta on käynyt.