Kari Stenholm on satama-, telakka- ja laivanosturien pääsuunnittelija Konecranes Finland Oy:n Port Cranes-yksikössä. Vapaa-aikanaan Kari toimii Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n (Virho) Vantaanjoki-vastaavana, joka johtaa Virhon Vantaanjoen toimintaa. Hän on nostanut julkisuuteen Vantaanjoen jätevesipäästöt ja tehnyt paljon työtä niiden vähentämiseksi ja kuntien vesilaitokset ovat myös ryhtyneet parantamaan jätevedenpuhdistustaan. Vantaanjoen latvoilla asuva Kari on tuonut esiin monia Vantaanjoen ongelmia, määritellyt isoimmat ongelmat ja taistellut pitkään niiden poistamisen puolesta.

Kuka olet, ja mistä tulet?

Olen Kari Stenholm, Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) Vantaanjoki-vastaava ja asun Hyvinkäällä.

Voisiko Vantaanjoki olla Suomenlahden paras taimenjoki vai onko se jo?

Vantaanjoki on jo Suomenlahden paras taimenjoki, koska:

-Paikalliset taimenet lisääntyvät laajasti eri puolilla vesistöä, jonka uomapituus on yli 300 km.

– Merivaelluksen tehneet eli ns. meritaimenet lisääntyvät eri puolilla yli 200 km pitkää meriyhteydessä olevalla uomapituutta.

– Meritaimenet lisääntyvät ylimmillään 95 km päässä merestä. – Taimenen luonnonlisääntymisen poikastiheydet ovat Vantaanjoella hyviä, varsinkin yläjuoksulla jätevesiltä ja muilta ongelmilta suojaan rakennetuilla lisääntymisalueilla.

– Yläjuoksun taimenet ovat peräisin luonnonkudusta.

Miltä tuntuu kun vaakakupissa on huimat tulokset taimenten lisääntymisessä ja toisessa Vantaanjoen ongelmat mm. jätevesipäästöt ja kalojen nousuesteet?

Vaikka Vantaanjoen vesistö on jo elvytetty Suomenlahden parhaaksi taimenvesistöksi, siellä on edelleen paljon isoja ongelmia, joita vähentämällä vesistöstä saadaan vielä nykyistä oleellisesti parempi.

Vantaanjoen vesistön isoja ongelmia ovat:

– Kalojen nousua jokeen ja paluuta sieltä mereen haittaava verkkokalastus Vantaanjoen suun edustan merialueella.

– Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen käyttö ja sen pato, sekä niiden aiheuttamaa haittaa pahentavat kalastusjärjestelyt, joita on kuitenkin pikkuhiljaa parannettu oikeaan suuntaan.

– Jätevesipäästöt monista Vantaanjoen kunnista Vantaanjoen vesistöön ja Helsingistä Vantaanjoen edustan merialueelle ja Vantaanjokeen. – Helsinki-Vantaan lentokentän jäänestoaineiden päästöt lentokentän ympäristön puroihin.

– Kalojen nousua haittaavat tai kokonaan estävät padot ja huonosti toimivat kalatiet.

– Kuntien huonot hulevesijärjestelyt.

– Valuma-alueen vakava vaurioituminen rakentamisen ja maa- ja metsätalouden tehokkaan ojituksen sekä asutuskeskusten huonojen hulevesijärjestelyjen takia.

– Puutteellinen kalastuksen valvonta monilla alueilla.

Mitä mieltä olet Longinojalla tehdystä työstä ja voisiko muu Suomi ottaa siitä mallia?

Longinoja on mallikelpoisesti kunnostettu Vantaanjoen vesistön alin sivupuro, josta avoimen tiedottamisen johdosta on tullut hyvin tunnettu. Tiheästi asutun pääkaupunkiseudun asukkaat antavat hyvän suojan tunnetulle kotipurolleen salakalastusta ja muita ongelmia vastaan, josta syystä Longinoja toimii arvokkaita kaloja vaarantamatta Vantaanjoen vesistön esittelypaikkana, johon kenen tahansa on helppo tulla katsomaan taimenten elämää.

Longinojan toimiessa vesistön julkisena näyteikkunana muualle vesistöön runsaasti rakennetut taimenen lisääntymisalueet, jotka usein sijaitsevat syrjäisillä ja suojattomilla alueilla, saavat olla rauhassa eivätkä ne tule esim. salakalastajien tietoon.

Mitkä on terveisesi Longinoja.fi -sivujen lukijoille?

Longinojalla on tehty esimerkillistä ja tuloksellista kunnostus-, suojelu- ja tiedotustyötä, josta muuallakin kannattaa ottaa oppia. Longinojan poikastiheydet ovat olleet viime vuosina hyviä, vaikka veden laadussa ainakin ajoittain lienee vielä parantamisen varaakin. Longinojan taimenpopulaation kehitystä jarruttaa myös sinne runsaslukuisina kutemaan nousevat Vantaanjoen alajuoksulle ja merelle istutetut taimenet.

Istutetun taimenen kuteminen luonnonkudusta syntyneen taimenen kanssa on taka-askel vesistön olosuhteisiin sopeutumassa olevan luonnonkannan kehitykselle, koska istutetun taimenen poikasiin siirtyy perimää, jolla pärjätään hyvin kalaviljelylaitoksella, mutta ei luonnossa.