Kuva: Malmin lentokenttäalueen hule-ja pohjavesiselvitys/Kaupunkisuunnitteluvirasto/2015

Longinoja on valuma-alueen koon perusteella yksi Helsingin suurimmista puroista ja yksi Vantaanjoen merkittävimmistä taimenen kutualueista. Valuma-alue on kartassa jaettu 12 osavaluma-alueeseen. Koko Longinojan valuma-alueen pinta-ala (n. 1230 ha).

Longinojan vedenlaatu on melko hyvälaatuista verrattuna useisiin muihin Helsingin purovesiin johtuen todennäköisimmin pohjavesivalunnasta, jota Longinojan vesi on suurelta osalta. Longinoja ei ole kärsinyt hapen puutteesta, mikä on tärkeä syy taimenten menestymiseen purossa. Tattarisuon pohjavesialueen pinta-ala on 1,26 km² ja muodostumisalueen pinta-ala 0,53 km². Muodostuman antoisuudeksi on arvioitu 1 200 m³/d. Pohjaveden käyttö lopetettiin vuonna 1981, mutta pumppaamo toimii edelleen Helsingin veden varavedenottamona. Longinojan virtaamavaihtelut ovat suuria, mikä on aiheuttanut uomassa eroosio-ongelmia.

Longinoja saa alkunsa Suurmetsänojan ja Autotallintien ojan yhdistyessä ja sen pää- uoma kulkee osavaluma-alueiden 1 ja 5 rajalla. Suurmetsänoja saa alkunsa osavaluma-alueen 3 hulevesistä. Suurmetsänojaan laskee idästä Tattarisuonoja, johon purkaa Suurmetsäntietä idästä länteen laskeva hulevesiviemäri. Tattarisuonojaan ja sitä kautta Longinojaan purkautuu pohjavettä Autotallintien ja Akkutien risteyksestä

Tattariharjuntien ympärille sijoittuvan osavaluma-alueen 9 (Alppikylän aluetta) vedet purkautuvat Jarrutienojaan osavaluma-alueelle 8.

Jarrutienoja purkaa lentokentän ali laskevaan hulevesiviemäriin ennen osavaluma-aluetta 7, minkä läpi vedet kulkevat kokonaisuudessaan putkessa. Osavaluma-alueen 10 koillisnurkassa oleva hulevesiviemäri kerää siten vedet kaiken kaikkiaan osavaluma-alueilta 6, 7, 8 ja 9.

Jarrutienojan eteläpuolella kulkee Pumppaamonpuro jonka virtaama on peräisin Tattarisuon käytöstä poistetun pohjavedenottomaton ylivuotojärjestelmästä. Pumppaamonpuro on putkitettu Hyttien päädystä aina Longinojaan asti. Putkilinjaan yhtyy kaakosta hv-viemäri Tattariharjun teollisuusalueelta.

Tapanilanoja, joka liittyy Longinojaan Tapanilassa, Teerikukonoja, Teerisuonoja ja Teerisuonviemäri, jotka liittyvät Longinojaan hieman ennen Lentokentänojaa, sekä Sepänmäenoja, Ala-Malminoja, Pihlajamäenoja ja Savelanoja, jotka liittyvät Longinojaan vasta suunnittelualueen eteläpuolella. Longinojan valuma-alueen pinta-ala selvitysalueen alarajalla on noin 8,9 km2. Longinojan pääuoma alkaa Suurmetsänojan ja Autotallintienojan yhdistymiskohdassa, mistä on matkaa Vantaanjoelle noin 6 km.

Suurmetsänoja

Suurmetsänoja saa alkunsa Puistolaa kuivattavan hulevesiviemärin purkupisteessä Karjuniitynkujan päässä Suurmetsän urheilukentän itäpuolella. Suurmetsänojan kiintoaine on pääosin epäorgaanista, samoin kuin koko Longinojan pääuomassa. Suurmetsänojassa on mitattu korkeita kokonais- ja fosfaattifosforin pitoisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat keskiarvoltaan 19 µg/l.2

Tattarisuonoja

Tattarisuonoja alkaa hulevesiviemärin purkupisteestä suunnittelualueen koillisosassa ja päättyy Suurmetsänojaan hieman ennen Longinojan pääuoman alkua. Tattarisuonojaan tulee lähinnä tie- ja asutusalueen hulevesiä Jakomäestä asti valumaalueen 4 latvoilta. Tattarisuonojan veden hygieeninen laatu on ollut hyvä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tutkimuksissa2 . Tattarisuonojan virtaus on useimmiten ollut vaatimaton ja se on rehevöitynyt, joten eloperäisen typen osuus kokonaistypestä on suuri. Liukoisten typpiyhdisteiden osuus on ollut alle 50 %. Tattarisuonojan kadmiumpitoisuus on ollut Longinojan sivu-uomista suurin, 1,06 µg/l.

Tattarisuon teollisuusalueen pohjoispuolella oleva Tattarisuonoja (luontotietojärjestelmän aineistossa nimetty Autotallintien ojaksi) on luontoarvoluokaltaan II (huomattavan arvokas), sillä uomassa kasvaa ojatädykettä, joka on alueellisesti uhanalainen.

Autotallintienoja

Autotallintienoja kerää vesiä lähinnä Tattarisuon pienteollisuusalueelta ja yhtyy Longinojaan aivan sen pääuoman alkukohdassa. Autotallintienojan vesi on lähes seisovaa ja sen happipitoisuus on ollut alhainen, mediaaniltaan noin 6 mg/l. Veden hygieeninen laatu on kuitenkin ollut hyvä. Orgaanisen typen osuus kokonaistypestä on ollut suuri, yli 50 %, koska uoman virtaama on useimmiten ollut hyvin pieni ja se on rehevöitynyt.2 Autotallintienojan vesi on melko rautapitoista, mikä luultavimmin selittyy pohjavedestä, joka on alueella rautapitoista. Tattarisuon pohjaveden kuparipitoisuus on kuitenkin alhainen, joten myöskään Autotallintienojan kuparipitoisuudet eivät ole nousseet korkeiksi.2

Jarrutienoja

Jarrutienoja saa alkunsa Alppikylän ja Tattarisuon teollisuusalueen hulevesiviemärien purkukohdasta ja päättyy Malmin lentoaseman halki kulkevaan hulevesiviemäriin. Jarrutienojaan purkautunee myös jonkin verran pohjavettä Tattarisuon teollisuusalueelta. Esimerkiksi maastokäynnillä havaittiin lähteisyyttä katualueella (kuva 1). Jarrutienojan vesi on ollut kirkasta verrattuna muiden suunnittelualueen uomien vesiin. Ympäristökeskuksen tekemien Longinojan vedenlaatuun liittyvien tutkimusten aikana Jarrutienojassa havaittiin muutamana kertana alhaisia (alle 4 mg/l) happipitoisuuksia, mutta pääosin happipitoisuus oli ollut hyvä.

Kemiallinen hapenkulutus oli Jarrutienojassa suurempi kuin muissa suunnittelualueen uomissa, mediaaniltaan noin 18 mg/l. Kuitenkaan kiintoainepitoisuus, orgaanisen kiintoaineen osuus tai kokonaisravinnepitoisuudet eivät olleet suurempia kuin muissa uomissa.2 Jarrutienojan sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat Longinojan sivu-uomista suurimmat, mitä selittää vilkkaasti liikennöidyn Tattariharjuntien hulevesien ja suolaantuneen pohjaveden suuri osuus uomassa kulkevasta vedestä. Tattarisuon pohjaveden kuparipitoisuus on alhainen, minkä vuoksi Jarrutienojan veden kuparipitoisuus on myös ollut alhainen.

Pumppaamonpuro

Pumppaamonpuro alkaa Porvoontien rampin alle jääneestä lähteestä ja purkaa Hyttitien kohdalla hulevesiviemäriin. Tämä hulevesiviemäri kulkee lentoaseman eteläpuolella ja purkaa Longinojaan suunnittelualueen rajan eteläpuolella. Tähän hulevesiviemäriin liittyy myös Tattariharjun hulevesiä. Pumppaamonpuron vedet laskevat Longinojaan pellon alittavassa viemäriputkessa Tullivuorentien eteläpuolella. Kentällä tehtyjen virtaamahavaintojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että Pumppaamonpuron vedet päätyvät Lentokentänojaan.

Teerikukonoja ja Teerisuonoja

Teerikukonojaan johdetaan Tapaninkylän ja Malmin hulevesiä. Teerikukonojan eteläpuolella Longinojaan laskee vaatimattomampi Teerisuonoja. Teerisuonojasta noin sata metriä etelään laskee Longinojaan Teerikukonviemäri, suuri hulevesiputki. Hulevesiputki tuo vesiä läheisiltä teiltä ja Ormuspellon asuin -ja teollistuusalueilta.

Lentokentänoja

Lentokentänoja alkaa Malmin lentoaseman läntisen aidan sisäpuolelta valumaalueella 10 hulevesiviemärin purkukohdasta ja liittyy Longinojaan suunnittelualueen lounaisnurkassa. Lentokentänojaan päätyy sekä Jarrutienojan hulevedet että lentoaseman pohjoisen osan hulevedet. Lentokentänoja onkin virtaamaltaan Longinojan sivu-uomista suurin. Lentokentänoja kulkee melko leveässä, mutta matalassa uomassa

Lentokentänojan pH oli ollut ympäristökeskuksen tekemien tutkimusten aikana alhainen johtuen luultavimmin valuma-alueelta huuhtoutuvista humushapoista ja Malmin lentokentän liukkaudentorjuntaan käytetyistä formiaateista. Lentokentänojan kokonaistyppikuorma oli mediaaniltaan 3,3 kg päivässä, 30-50 % Longinojan pääuoman typpikuormasta. Muiden sivu-uomien kokonaistyppikuorma oli ollut keskimäärin alle 1 kg päivässä. Suuren virtaamansa vuoksi Lentokentänoja oli vastuussa myös suuresta osasta (15-60 %) Longinojan pääuoman kokonaisfosforikuormasta.

Lentokentänojan rautapitoisuus on ympäristökeskuksen tutkimuksissa ollut suuri, luultavasti johtuen rautapitoisen pohjaveden suuresta osuudesta uoman vesimäärässä. Lentokentänojan nikkelipitoisuudet ovat myös suuria. Liukoisen nikkelin pitoisuus oli Lentokentänojassa kaikista Longinojan sivu-uomista suurin. Lentokentänoja onkin kuljettanut Longinojaan yli puolet Longinojan nikkelikuormasta. Lentokentänoja on suuren virtaamansa takia Longinojan suurin kuormittaja myös kuparin, sinkin ja kadmiumin.

Sepänmäenoja

Lentokentänojan laskukohdasta noin 500 m etelämpänä laskee Longinojaan etelästä Sepänmäenoja. Sepänmäenojaan johdetaan hulevesiä, mutta ojaan tulee ilmeisimmin myös pohjavettä, sillä vesi on kirkasta, ja sateettomina päivinä ojassa vesi virtaa toisinaan vuolaasti.

Ala-Malminoja

Ala-Malmin peruskoulun kohdalla pääuomaan yhtyy Ala-Malminoja, joka sekin saa alkunsa Malmin hulevesistä. Ala-Malminojasta on käytetty vanhoissa tutkimuksissa nimeä Malmin mustaoja.

Pihlajamäenoja

Pihlajanmäessä, Kehä I:n pohjoispuolella, pääuomaan laskee Pihlajamäenoja. Oja kerää vetensä Pihlajamäen hulevesistä.

Savelanoja

Savelan puistossa Longinojaan yhtyy Savelanoja. Ojaan tulee hulevesiä Pihlajamäestä ja ainakin Savelanojaan tulee myös pohjavettä (Taka 2012).

Lähteet: Loppuraportti Malmin lentokenttäalueen hule- ja pohjavesiselvitys, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2015 ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 12/2014: Huleveden laatu Helsingissä