Vantaanjoki, tuo pääkaupunkiseudun valtavirta. Savisamea vesi voisi kertoa sitä karua tarinaa, ettei tuosta likaviemäristä ole mihinkään. Totuus on kuitenkin toinen. Longinojan Skes ry:n talkookunnostuksien lisäksi joen valuma-alueella tehdään paljon töitä entistä paremman ja terveemmän Vantaanjoen eteen. Paljon on tapahtunut joella Longinojan lisäksi.

Dokumentissa esimerkiksi  Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki vastaava Kari Stenholm kertoo joentilan kehitystä vuosien saatossa. Osaan olemassa olevista ongelmista on puututtu ja niihin on keksitty ratkaisut, mutta valitettavasti osa on edelleen vuosikymmenien takaisessa tilanteessa.

Mistä idea Vantaanjoesta kertovaan dokumentitin?

 2019 tein lyhyen videon taimenten kudusta longinojalla. 2020 ajattelin tehdä samanlaisen pikku projektin. Sitä tehdessä sain idean tehdä hieman laajememman videon Vantaanjoesta, jossa kävisi joen eteen tehty hieno työ sekä ongelmat joita edelleen on.

Avasiko dokumentin tekeminen jotain uusia näkökulmia kotijoesta?

Kyllä, etenkin se miten häikäilemättömästi joki ja luonto alunperin tuhottiin. Hienoa kuitenkin nähdä miten luonto palautuu, jos sille vain annetaan mahdollisuus siihen.

Tuliko teon aikana yllätyksiä?

Suurin yllätys tai asia jota en ajatellut on tälläiseen videon tekemiseen menevä aika. Lähti vähän niinku lapasesta, mutta oli tosi hieno ja opettavainen projekti. Tosiaan reilu vuoden olen vasta videoita kuvaillut ja editoinut, joten siinä mielessä olen tyytyväinen lopputulokseen.

Mitkä terveiset haluat lähettää katsojille ja joenvarren kuntien päättäjille?

Toivottavasti 2021 tuo valon tunnelin päähän tän pandemian keskellä. Nauttikaa luonnosta ja pitäkää siitä huolta. Törmäillään joenvarrella.

Ps. Päättäjät: Nyt on aika helpottaa luonnon ahdinkoa ja korjata aikaisemmin tehdyt tuhot.
Kiitokset myös siitä, että monessa asiassa on tapahtunut paljon edistystä.

Kiitos Otto Cichoracki, Kalastan maailma