Longinojan kutupaikoista kevyttä korjauskunnostuskäsittelyä annettiin tällä kertaa tasan tusinalle kutusoraikolle. Näillä parannettiin kutupohjien virrannopeuksia ja tehtiin soraikkoja lisääntymiskelpoisemmiksi. Osalla virrannopeudet oli ok, mutta jos soraikon päällä on murkulakivimatto. Paikoin soraikot oli jo käytössä kuluneet, tai menneet sijoiltaan. On hyvin tärkeä säännöllisin välein varmistaa kutupaikan olosuhteet.

Syksyisen kuduntarkkailun lisäksi on tärkeätä tehdä keväällä soraikkokohtaista pienpoikasseurantaa. Sillä saada varmistus missä soraikossa lisääntyminen onnistuu ja missä ei. Soraikon kudun onnistumisessa on yllättävän isoja eroja. Osa Longinojan soraikoista oli edelleen astetta isommankin säädön tarpeessa. Vaikka poikasia on paljon, ei se tarkoita etteikö niitä voisi olla vieläkin enemmän. Kaikissa puroissa ja koskissa on soraikkojen ja pienpoikasalueiden osalta enemmän tai vähemmän täsmäkunnostuksen potentiaalia, parantamisen varaa.

Tarvittaisiin taimen-kutualueiden seurantaohjelma. Kututarkkailu, soraikkoseuranta ja pienpoikastarkkailu. Tutkijat eivät tee kututarkkailua, eikä sähkökoekalastukset kerro soraikkokohtaista tilannetta. Kutupesälaskenta on sekin hyvä asia. Aktiivinen kututarkkailu on parempi, koska se samalla ehkäisee salakalastusta. Hyvä kutupohja on eri asia kuin hyvä syksyinen nollikasalue. Sähkökoekalastuksiin mennessä nollikkaat ovat usein joko vaihtaneet maisemaa tai hiippkuntaa. Seurannan monipuolistaminen ja täydentäminen antaa vasta sen tiedon mitä täsmäkunnostuksiin tarvitaan. Vapaaehtoiset ovat toki tähän asti tehneet seurantaa. Havaintojen dokumentointi tosin kaipaa vielä parempaa ryhdikkyyttä.

Vapaaehtoistoiminnalla ja kansalaishavainnoinnilla voitaisiin merkittävästi tehostaa taimenkantojen elvyttämistä. Tarkoitus on rakentaa malli seurannan, toiminnan ja dokumentoinnin organisoimiseksi. Parhaaseen lopputulokseen päästään kun asioita tehdään avoimesti, laajapohjaisesti ja pitkäjänteisesti. Longinojalla ja Haaganpurolla tällaiseen ollaan siirtymässä.
ps. Pienten uomien isojen kalojen hyvät kutupaikat on kapeita ja syviä. Ei leveitä ja matalia, niin kuin liian usein aiemmin tehtynä.

Kurkkaa ja tykkää kuvaa Instagramissa ›
Kuvaaja: vaelluskala