Kuka olet ja mistä tulet?

Jari Tuiskunen, syntyisin Nokialta ja kotoisin Tampereelta. Olen saanut ilon harrastaa työkseni eli toimia Erä-lehden kalastustoimittajana vuosikymmeniä.

Olet kirjoittanut jo kauan suomalaisiin kalastuslehtiin. Nouseeko joku tekemäsi kalajuttu ylitse muiden?

Koska juttuja on syntynyt yli 30 vuoden aikana varmaan jo nelinumeroinen määrä, ”merkkiteosten” esille seulominen on vaikeaa. Jonkinlaista journalistista pioneerityötä olen päässyt tekemään vaikkapa liitsikalastuksen, suspikalastuksen tai kalabongauksen puolestapuhujana. Lienen myös ensimmäinen, joka kirjoitti Erään jutun nykyisin niin suositusta vertikaalijigauksesta.
Henkilökohtaisesti inspiroivimmat jutut ovat syntyneet kaukomaan kalareissuilta, joissa olen päässyt tutustumaan lukuisiin uusiin kalalajeihin ja kalastustekniikoihin, mielenkiintoisista kalastuskohteista ja ihmisistä puhumattakaan.

Onko suomalainen kalastuskulttuuri muuttunut vuosien saatossa parempaan vai huonompaan suuntaan?

Ehdottomasti parempaan. Kun minä uraani aloittelin, pyydä ja päästä oli käsitteenä jokseenkin tuntematon, puhumattakaan että aktiivikalastajat olisivat kantaneet huolta uhanalaisista lajeista tai kestävän kalastuksen periaatteista. Mitä isompi kala, sitä varmemmin se sai kapulaa kaaliinsa.

Toki tässä on menty välillä toiseenkin äärimmäisyyteen. Minua surettaa suuresti niiden puolesta, jotka saavat sosiaalisessa mediassa kuraa silmilleen vain sen takia, että ovat onnistuneet narraamaan elämänsä vonkaleen, tappaneet sen ja halunneet jakaa ilonsa muidenkin kanssa. Laittomat (alamittaiset, rauhoitetut) saaliit ovat asia erikseen, mutta niin kauan kuin esimerkiksi ison hauen tappamista ei ole kriminalisoitu, sellaisen tulee voida ottaa eräksi hyvällä omallatunnolla niin halutessaan. Mutta totta kai fiksuinta olisi laskea suuret yksilöt takaisin ja ottaa ruokakalat pienemmistä. Tätä valistustyötä pitää jatkaa, hyvässä hengessä.

Mitä mieltä olet Longinojalla tehdystä työstä ja voisiko muu Suomi ottaa siitä mallia?

Longinoja tuli minulle tutuksi ensimmäisissä Kalamaratoneissa, jolloin onnistuimme narraamaan sieltä muutamia tärkeitä lajeja. Sittemmin olen seurannut kehitystä lähinnä somen kautta ja päätynyt käsitykseen, että paljon parempaan huomaan ei tätä kaupunkipuroa olisi voinut jättää. Hyvä esimerkki siitä, mitä asialleen omistautuneet kansalaiset voivat talkoovoimin saada aikaiseksi.

Mitkä on terveisesi Longinoja.fi -sivujen lukijoille?

Kalastus on yksi parhaista harrastuksista ja osittain vieläpä jokamiehen oikeus. Nauttikaa siitä kaikkina vuodenaikoina, opetelkaa hyödyntämään myös niin sanottuja roskakaloja ja pyrkikää mahdollisuuksien mukaan suuntaamaan kalastustanne entistä luontoystävällisempään suuntaan, pois uhanalaisista lajeista. Esimerkiksi kalabongaus on loistava tapa harrastaa kestävää kalastusta.