Ariin olen tutustunut vuosittaisten Longinojan sähköekalastuksien yhteydessä. Olemme isäni  Matin kanssa avustaneet Luonnonvarakeskuksen (Luke:n) tutkijoita koekalastuksissa ja saaneet kuulla vuosittain huimista poikasmäärien kehityksistä välittömästi puron rannalla.

Kuka olet ja mistä tulet?

Olen kalatutkija Ari Saura Luonnonvarakeskuksesta. Vantaanjoki sivupuroineen on aivan erityisen läheinen minulle. Teinhän aikoinaan opinnäytetyöni Vantaanjoen soveltuvuudesta lohen ja taimenen poikastuotantoon. Sittemmin vedin pitkään Vantaanjoen vaelluskalaprojektia ja Vantaanjoen velvoitetarkkailututkimusta kalojen ja pohjaeläinten osalta. 2000-luvulla Longinoja on kuulunut tutkimuslaitoksemme lohi- ja meritaimenkantojen seurantaprojektiin yhtenä mielenkiintoisimmista kohteista. Näin ollen koko tutkijanurani ajan Vantaanjoki on jotenkin kuulunut työtehtäviini.

Kuinka paljon Longinojan kokoinen puro voisi tuottaa taimenen poikasia maksimissaan vuodessa?

5000 vaelluspoikasta vuodessa, jos kaikki alueet, erityisesti yläosa, olisivat maksimaalisesti käytössä. Tällä hetkellä tuotanto on noin puolet maksimista.

Onko Longinoja yllättänyt teidät tutkijat tai sinut jollain tavalla?

Kyllä nämä suuret poikastiheydet ovat yllättäneet. Longinoja on aivan poikkeuksellisen runsastuottoinen verrattuna moniin hyviinkin etelärannikon taimenpuroihin.

Mitä mieltä olet Longinojalla tehdystä työstä ja voisiko muu Suomi ottaa siitä mallia?

Longinojalla on tehty aivan esimerkillisen hyvää ja pitkäjänteistä työtä taimenen ja koko puroluonnon hyväksi ja tulokset näkyvät.

Mitkä on terveisesi Longinoja.fi -sivujen lukijoille?

Käykää katsomassa eri vuodenaikoina!