Jyri Kuusisalo on seurannut omia polkujaan ja tekee nyt juuri sitä mitä rakastaa. Kalastaa. Kalastajan Kanava tuottaa monipuolista ja opettavaista sisältöä Suomen kalastusgenreistä, välineistä ja kalastajista. Tutustuin Jyriin ja hänen vaimoonsa Anne-Maaritiin kun he kävivät tekemässä juttua Longinojan purotalkoista.

Kuka olet, ja mistä tulet?

Jyri Kuusisalo on nimi ja olen 46-vuotias vuosi sitten Hyvinkäälle muuttanut intohimoinen kalamies. Omat juuret ovat Hämeestä ja sieltä latu on vienyt Savon kautta Helsinkiin 80-luvun lopussa. Töitä on painettu myynnin ja liiketoiminnan parissa pari vuosikymmentä ja nyttemmin oman yrityksen kautta erinäisiä kuvioita myös kalastuksen parissa puolitoista vuotta sitten perustamani Kalastajan Kanavan myötä.

Mistä into ja idea Kalastajan Kanavalle?

2016 keväällä tuttu kaveri heitti ilmaan ajatuksen, että lähtisin videoviestintäyritykseen mukaan. Yrityksessä oli olemassa jo metsästäjille suunnattu media. Tuota kautta jalostui muutamassa kuukaudessa ajatus kotimaisesta, suomalaisille kalastuksen harrastajille suunnatusta digitaalisesta mediasta. Pari kolme kuukautta hommaa valmisteltiin ja elokuussa 2015 oli homma jo lähtötelineissä. Lokakuun alussa homma alkoi ja sitä on puolessatoista vuodessa tapahtunut yhtä sun toista.

Onko kalastuskulttuuri Suomessa muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana?

Suomalaisen kalastuskulttuurin kehityksessä on tapahtunut kaksi suurta murrosta viimeisen 20 vuoden aikana. Ensimmäinen oli ministeri Rajamäen läpi ”runnoma” viehekorttilaki. Tätä myötä tuhannet rannikko-Suomen harrastajat saivat mahdollisuuden toteuttaa tätä hienoa harrastusta ilman suhteita ja vesialuekohtaisia rajoitteita. Eli merialueille tuli mahdolliseksi kalastaa, vaikka ei kontakteja vesialueiden omistajiin olisikaan. Toinen suuri murros on tullut sosiaalisen median kautta. Yhtäkkiä eri tasoiset harrastajat ovat päässeet kommunikoimaan kokeneempien, aloittelijoiden ja ”toisinajattelijoiden” kanssa.

Itse olen ollut mukana Suomen Haukiseura ry:n toiminnassa pian 15 vuotta ja nähnyt todella ison muutoksen suhteessa isojen emokalojen arvostukseen (enkä puhu vain ”jalokaloista”). Yhä isompi osa harrastajista tiedostaa suurten yksilöiden merkityksen vesistöjen ja kalakantojen osalta. Lisäksi tämä viesti on levinnyt somen myötä yhä laajemmin sisämaahankin. Kaipaisin kuitenkin itse ennen kaikkea malttia ja maalaisjärkeä tärkeän asian viestimisen osalta. Pakolla tähän kansaan ei saa mitään uppoamaan, mutta itseoppimisen ja –ajattelun siementä on hyvä kylvää.

Murhetta herättää kuitenkin edelleen meidän vaelluskalojemme tilanne. Lohen sukuisten kalojen kannat ovat edelleen maassamme pitkälti istutusten varassa, johtuen ennen kaikkea kutualueiden puutteesta (vesivoima, latvapurojen tilanne jne.) sekä tietyillä merialueilla tapahtuvasta liikakalastuksesta. Tässä suhteessa toivoisin nopeassa tahdissa tarpeettomien/hyödyttömien patorakenteiden purkamista ja Longinoja-tyylisten vapaaehtoisten purokunnostusten leviämistä laajemminkin. Vapaaehtoistyön ohelle voisi aivan hyvin tulla enemmänkin tuettua toimintaa, jossa puuhamiesten ja –naisten vaivannäkö palkittaisiin muullakin kuin kivikuormalla ja talkookahveilla.

Mitä mieltä olet Longinojalla tehdystä työstä ja voisiko muu Suomi ottaa siitä mallia?

Longinojalla tehty työ on esimerkillistä kalakantojen hoitoa. Uhanalaiset lajit vaativat toimia ja kyseinen kaupunkipuro on malliesimerkki siitä, että harrastajat ja muut aiheesta huolestuneet ottavat lusikan kauniiseen käteen. Puuhaporukka näyttää arvokasta esimerkkiä ja tarjoaa sekä uhanalaisille taimenille lisääntymispaikan sekä ihmisille loistavan mahdollisuuden kohdata kaloja omassa kotiympäristössään.

Mitkä on terveisesi Longinoja.fi -sivujen lukijoille?

Longinoja.fi sivuston lukijoille haluan sanoa, että tutustukaa Longinojaan sekä yleensäkin vastuulliseen kalastukseen. Kalastus on maassamme poikkeuksellisen hyvin mahdollistettua ja meidän vesistömme ihan maailman huippuluokkaa. Kuitenkaan meidänkään kalakannat eivät ole ehtymättömiä ja vaativat harrastajilta sekä myös päättäjiltä viisaita valintoja.