Esittely -osiossamme kerromme upeista virtavesi -ja luontoprojekteista ympäri Suomen. Toivottavasti löydät esittelyjen kautta projektin mille voit antaa oman panoksesi!

Kaarelanjoki-hanke kunnostaa Mätäjokea Kaarelassa tarkoituksenaan virtavesiluonnon elvyttäminen, uhanalaisen taimenen tukeminen ja upean joen luonnon tuominen helsinkiläisten tietoisuuteen. Haastattelimme projektin vetäjää Mikael A. Mannista. Tässä hänen vastauksensa kysymyssarjaamme.

Missä virtaa Kaarelanjoki?

Kaarelanjoki on yksi Mätäjoen vanhoista nimistä. Kun Mätäjoki-projekti oli jo alajuoksulla ja ajatuksena oli käynnistää nimenomaan Helsingin Kaarelan alueella Mätäjokeen ja sen latvapuroihin keskittyvää virtavesitoimintaa, niin nimeksi valikoitui Kaarelanjoki-hanke. Todellisuudessa esim. Kaarelanjoki-hankkeen fb-sivulla käsitellään kuitenkin koko vesistön asioita. Rajanveto ylä- ja alajuoksun välillä nimittäin osoittautui aika nopeasti keinotekoiseksi.

Talkoita järjestetään vuosittain Mätäjoella kuitenkin aina kahdet samaan aikaan: toiset ovat Helsingin perhokalastajien Mätäjoki-projektin järjestämät alajuoksulla ja toiset Kaarelanjoki-hankkeen järjestämät joen yläjuoksulla. Vantaan puolelle, missä Mätäjoen viralliseksi nimeksi vaihtuu Mätäoja, ei toistaiseksi ole vielä toimintaa sen kummemmin kuitenkaan käynnistetty.

Mitkä tahot toimivat joen tilan parantamisen eteen?

Tahoja on monia. Mätäjoen valuma-alue on 25 m2 ja jakautuu kolmen kaupungin kesken. Esimerkiksi Helsingin kaupungin eri instansseilla on kuitenkin kaksijakoinen rooli: toinen käsi kunnostaa, toinen ojittaa ja tekee muuta tuhoa. Helsingin yliopiston maantieteilijöillä puolestaan on yhdessä joen latvapuroista tutkimusasema.

Vapaaehtoispohjalta jokiluonnon eteen tekevät töitä Virtavesien hoitoyhdistys (eli Virho, jonka toimintaa Kaarelanjoki-hankekin isolta osalta on), Helsingin perhokalastajat (alajuoksun Mätäjoki-projekti) sekä useat eri asukasyhdistykset ja liikkeet. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on myös laatinut Mätäjoesta hienon Jokipolku-oppaan, jonka voi mm. ladata heidän sivuiltaan. Käytännössä mukana toiminnassa saa olla kuka vain ja aina ei voi edes sanoa minkä yhdistyksen tai liikkeen edustajana kukin osallistuu.

Kaikki ovat tervetulleita edistämään virtavesiasiaa Mätäjoella!

Mitä kaikkea on tehty vesistön tilan eteen (Lyhyt historia)?

Alajuoksun osalta talkoiden ja muun toiminnan läpikäyminen ansaitsee oman tekstinsä, joten keskitytään tässä siihen mitä on tehty yläjuoksulla. Keskeisessä roolissa on ollut Mätäjoen ainutlaatuisen luonnon ja toisaalta vesistön ongelmien esiintuominen fb-sivun, lehtijuttujen ja verkostoitumisen kautta. Uskoisin, että varsinkin paikallisten keskuudessa tietoisuus joen arvoista on tätä myötä parantunut paljon. Viranomaisiin ja poliitikkoihin on puolestaan oltu yhteydessä vahinkojen torjumiseksi ja estämiseksi. Pääosa työstä on siis ollut normaalia virtavesiaktiivien pääosin näkymättömäksi jäävää puurtamista.

Käytännön hommiakin on tehty. Vuodesta 2013 hanke on järjestänyt joka syksy virtavesitalkoot, joissa on rakennettu hiljakseen elinympäristöä taimenille ja parannettu joen ekologista tilaa soraistamalla, kiveämällä ja lisäämällä puuainesta. Virho on samalla istuttanut taimenen mätiä ja vastakuoriutuneita poikasia alueelle jo useamman vuoden ajan. Mätäjoki on kuitenkin astetta isompi vesistö ja virtapaikkoja on rajallisesti, joten toimintaa on ollut helppo laajentaa myös esimerkiksi uhanalaisten rantakanojen pesinnän suojaamiseen, kirjolohi-istuksen vahinkojen minimoimiseen, jne. Ensimmäiset varmat taimenen kutukuopat nähtiin talkoosoraikoilla viime syksynä.

Mitä on opittu vuosien aikana?

Mätäjoen kokoluokan vesistössä tulee jatkuvasti vastaan yllätyksiä. Valuma-alue on niin suuri ja jatkuvassa muutospaineessa, että virtavesitoimijoiden tuntuu olevan mahdotonta pysyä kärryillä siitä mitä kaikkea on tapahtumassa (niin vapaaehtoisten kuin viranomaistenkin). Ja kuten sanottu, eivät edes kaupungin instanssit puhalla näissä asioissa yhteen hiileen.

Jatkuvasti saa olla varpaillaan ja välillä tämä tulee vastaan karulla tavalla. Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Kuninkaantammen valuma-alueen hulevesipilotin, joka paperilla oli viivytysaltaineen ja edistyksellisine hulevesiratkaisuineen todella hienon oloinen hanke. Toisin kuitenkin kävi. Pilotti, jota paperilla perusteltiin alapuolisen vesistön tilan parantamisella, johti kahden Mätäjoen latvapuron luvattomaan ojittamiseen ja mm. taimenen ja koskikaran elinympäristön tuhoutumiseen Hakuninmaanojassa.

Kaiken kukkuraksi ELY:n tuhojen pienentämiseksi määräämä kiintoaineksen keruuallas rakennettiin vielä vastoin ohjeita, mistä syystä kalan kulku Hakuninmaanojaan on nyt estynyt.

Terveisesi Mätäjoesta ja sen tilasta kiinnostuneille?

Mätäjoki on todellakin pikemminkin joki kuin puro vaikka se virallisesti Helsingin suurimmaksi puroksi luokitellaankin. Mätäjoki ja -jokilaakso muodostavat todella hienon ja monilta osiltaan uusmaalaisittain ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa varsinkin luonnonvaraisimpina säilyneitä osia kannattaa käydä ihastelemassa.

Mätäjoki on monen uhanalaisen lajin elinympäristö, muuttolintujen levähdyspaikka ja historiallinen miljöö. Kalastaminenkin on rauhoitettujen osien ulkopuolella mahdollista kunhan pitää mielessä, että taimen on sielläkin suojeltu. Jokirannat eivät syyttä ole kyselyiden mukaan lähiseudun ihmisten suosikkikohde omassa elinympäristössä. Ja eläähän vesistön rannoilla myös halavasepikkä, pieni koppakuoriainen, jota tavataan vain kolmessa paikassa koko maailmassa!