Tutustuin Sakke Yrjölään Fongauksen, eli lajikalastuksen kautta. Sain kunnian toimia oppaana lirkinnässä (erityisesti pieniä ja valo-arkoja kaloja kalastettaessa käytetty erityistekniikka) ja lisäksi toimitin hänelle muutamia kalalajeja kuvitusmalliksi. Sakella on vahva side suomalaisiin kaloihin kalastuksen ja kalaruokien kautta. I Love Longinoja -merkki on Saken käsialaa.

”Vuoden 2016 kalamiehen kunniakirjan sai kalataiteilija ja graafikko Sakke Yrjölä. Hän on tehnyt suururakan ja kuvittanut kaikki maassamme esiintyvät kalalajit ensimmäisenä Suomessa Sakke Yrjölä seuraa alan uranuurtajien Wilhelm von Wrightin ja Gösta Sundmanin viitoittamalla tiellä. Hänen taiteellinen jälkensä on erittäin korkeatasoista viimeistä suomunpiirtoa myönten.
Kalataitelija Yrjölä on tehnyt myös erittäin arvokasta työtä nostamalla ns. vähempiarvoisten kalalajien arvostusta ruokapöydässä. Hän on loihtinut esimerkiksi särkikaloista mitä herkullisimpia reseptejä, joita on julkaistu monissa lehdissä”, kirjattiin vuoden 2016 kalamies valintaperusteisiin.” Vuoden kalamiehen valitsee Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran kokoamana arvovaltainen raati.

Kalataitelija Yrjölä on tehnyt myös erittäin arvokasta työtä nostamalla ns. vähempiarvoisten kalalajien arvostusta ruokapöydässä. Hän on loihtinut esimerkiksi särkikaloista mitä herkullisimpia reseptejä, joita on julkaistu monissa lehdissä”, kirjattiin valintaperusteisiin.” Vuoden kalamiehen valitsee Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran kokoamana arvovaltainen raati.

Millainen elinpaikka Vantaanjoki on kaloille ja voisiko sitä kehittää niille entistä paremmaksi

Vantaanjoki on nykyisellään puhdas ja monimuotoinen elinympäristö monille kalalajeille. Kohtuullisen pienellä vaivalla vantaanjoki voitaisiin kunnostaa myös pääuomansa osalta paremmin alkuperäistä vastaavaksi. Joen alajuoksun padon poisto ja alueen kunnostaminen monipuoliseksi loivaksi koskeksi toisi huikeat mahdollisuudet niin kalakannoille kuin kaupunkiympäristössä virkistyville ihmisille. Padon poisto ja koski-alueen laajennus länsihaaran alueella poistaisi kaloja tappavan padon ja turbiinin. Loiventunut laaja koskialue helpottaisi monien vaelluskalojen nousua ja loisi uudet kutu- ja poikasalueet esimerkiksi lohelle. Kutu-ajan ulkopuolella koskialue palvelisi myös vastuullista kalastusta harrastavia kalastajia ja ympärivuotisesti vapaan Helsinginkosken luontoarvoista. Kevättulvassa pauhaava vapaa Helsinginkoski olisi paljon upeampi näky kuin nykyinen putous.

Mistä saat inspiraatiota töihisi ja kalaresepteihisi?

Kalojen muotojen ja yksityiskohtien kauneus on loputon inspiraationlähde. Kalaresepteihin saan ideoita etenkin muista kulttuureista. Olen kyllästynyt toistamaan itseäni, enkä yleensä seuraa mitään reseptejä kuin ehkä summittaisesti. Koetan luoda oman vision makumaailmasta joka olisi kunkin kalalajin suhteen toimiva.

Mikä suhteesi Longinojaan?

Olen asunut suurimman osan elämästäni Vantaanjoen läheisyydessä. Purot ja Vantaanjoen kosket olivat minulle lapsena tärkeitä henkireikiä. Ojilla seikkailtiin ja ongittiin skitareita ja töröjä. Longinojaan olen tutustunut paremmin vasta viime vuosina. Lasten kanssa on käyty Longinojalla kutukaloja bongaamassa.

Mitä mieltä olet Longinojalla tehdystä työstä ja voisiko muu Suomi ottaa siitä mallia?

Longinojalla tehty työ on esimerkillistä ja käy malliesimerkistä kaupunkipuron kunnostusta ajatellen. Viestintä ja alueen asukkaiden osallistaminen ovat erityisen onnistunutta. Puron elpyminen kertoo vetäjien syvästä intohimosta luonnonmukaista jokiluontoa kohtaan.

Mitkä on terveisesi Longinoja.fi -sivujen lukijoille?

Liikkukaa luonnossa, käykää kalassa ja kalastakaa kestävästi. Syökää tasa- ja monipuolisesti muitakin kuin petokaloja. Kannattaa opetella sellaiset kalastustavat, jotka mahdollistavat alamittaisen tai uhanalaisen kalan vapauttamisen hyväkuntoisena takaisin veteen.

Valveutunut kalastus ei ole ristiriidassa kalojen suojelun kanssa, vaan toimii moottorina, joka tuottaa virtaa kalakantojen kestävyyden vahvistamiselle.