Olisinko itse uskonut vuonna 1987 Viipalekoulun ala-asteelle kävellessäni, että joskus silloinen kuraoja olisi yksi elämäni tärkeimmistä asioista? Nykyään koulun mäellä vipeltää elämänsä alkutaipaleella päiväkoti Poutapilven lapset ja purossa uiskentelee Suomenlahden uhanalaiset taimenet.

Tullivuorentien alueen rakentaminen on yksi  Longinojan varren tulevista suurista rakennusprojekteista. Alueelle on rakenteilla pien -ja kerrostaloalue, asuintalojen lisäksi alueelle toteutetaan hulevesien viivytysaltaita sekä uusia kevyenliikenteenväyliä.

Vierailin syksyllä 2016 kertomassa Longinojasta Rakennusvirastolla. Paikalla olivat kaikki tahot jotka vastasivat alueen suunnittelusta ja kokousta veti projektijohtaja Taru Sihvonen.

Esitelmässäni kerroin kuinka puroa voisi kunnostaa kevyesti kaloille sopivammaksi ja myös monipuolisemmaksi kokonaisuudessaan. Kaupungin suunnitelmia lukiessani on ilo huomata kuinka puron rantojen kasvustoa halutaan jättää mahdollisimman paljon luonnontilaan.

On hieno kuinka vapaaehtoisten panos on huomattu vuosien saatossa Helsingin kaupungin puolelta ja mielipiteitämme kysytään puroa koskevissa projekteissa. Vierailuni lopputulos konkretisoitui tähän sähköpostiin:

Hei Juha,

Kiitos vierailustasi kokouksessamme viime syksynä!

Hankkeen suunnittelu on edennyt. Katu- ja puistosuunnitelmat hyväksyttiin yleisten töiden lautakunnan kokouksessa marraskuussa ja nyt rakennussuunnitelmien tekeminen on edennyt vauhdilla. Ehdotit syksyllä, että Longinojaan rakennettaisiin tulvatasanteita ja kutu- ja poikaskivikkoja. Ehdotukset ovat hyviä ja käyttäisimme mieluusti kala-asiantuntemustasi niiden jalostamiseksi ja paperille viemiseksi.

Tullivuorentien alittavat, huonokuntoiset rummut uusitaan. Lähtökohtana uusimisessa on ollut, että uudet rummut kaivettaisiin nykyisten rumpujen länsipuolelle ja vanhat rummut purettaisiin pois (ks. liitekuva). Tällöin vanhat rummut olisivat käytössä ihan loppuun saakka ja kaivutöiden aiheuttamat mahdolliset vaikutukset purolle parhaiten hallinnassa – ja tällöin myös mahdollisimman pienet. Vanhojen rumpujen eteläpäähän on mahdollista jättää suvantopaikka, joka toimisi samalla tulvatasanteena. Muita tulvatasanteita ei suunnittelualueelle ole oikein mahdollista tehdä, sillä purovarren jäljelle jäävää kasvillisuutta on pyritty säästämään kaikin keinoin.

Jäimme myös pohtimaan, että kutu- ja poikaskivikko voitaisiin toteuttaa tuohon samaan yhteyteen, tulvatasanteen viereen tai eteläpuolelle. Toki soraistuksia on mahdollista tehdä muuallekin, esim. juurikin siihen aiemmin ehdottamaasi paikkaan, uuden kevyen liikenteen sillan eteläpuolelle.

Mitä ajatuksia suunnitelma herättää? Mitä hyvää ja mitä haasteita siinä näet kalojen kannalta? Ehtisitkö laittaa ajatuksiasi sähköpostilla tulemaan? Tai voimme toki myös tavata, jos ennätät piipahtaa tällä konttorilla joku päivä? Ollaan yhteydessä!

Tarvittaessa koostepiirustus suunnittelualueesta löytyy Helsingin päätössivuilta.

Ystävällisin terveisin, Taru Sihvonen, Projektinjohtaja, DI

Lopullisia suunnitelmia odottellessa…

Poimintoja kaavaselostuksesta

Luonnonympäristö ja suojelukohteet

Longinojan laaja niittyalue kokonaisuudessaan on linnustollisesti arvokasta aluetta (arvoluokka II). Alue on monipuolinen avomaakohde, johon liittyy rehevä, pensaikkoinen Longinojan ojanvarsi. Alueella on runsas avomaan ja pensaikkojen peruslintulajisto. Lisäksi alueelta on tavattu luhta- ja viitakerttunen, satakieli, kuovi, pensastasku, pikkulepinkäinen, kottarainen, tikli, hemppo, peltosirkku ja nokkavarpunen.

Longinoja on kalastollisesti arvokas taimenpuro. Ojan vesi on lähdeperäistä ja viileää ja siellä on taimenenpoikasille soveltuvaa ravintoa. Longinojan ekologista tilaa on parannettu lukuisin kunnostustoimin. Ympäröivien alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että puron varrella säilyy varjostavaa kasvillisuutta eikä uoman varren rakentamisella ei saa aiheuttaa haittaa taimenkannalle.

Uoman ravinne- ja hulevesikuormitusta sekä eroosion vaikutusta uomassa pyritään hillitsemään ojaan päätyvien hulevesien hidastamisen avulla. Longinojan uomalla ja rannalla on merkitystä myös ekologisena käytä- vänä, puroeliöiden elinympäristönä sekä leviämis- ja liikkumisväylänä. Longinojalla tavattuja nisäkkäitä ovat esimerkiksi siili, orava, metsäjänis ja rusakko.

Tavoitteet

Tavoitteena on viheralueiden säilyminen yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä jalankulku- ja pyöräilyverkoston säilyminen ja kehittäminen. Longinoja otetaan huomioon tärkeänä ekologisena käytävänä ja luonnonläheisenä virkistysalueena. Tavoitteena on kulttuurimaiseman säilyttä- minen avoimena ja linnuston kannalta tärkeän peltoviljely- ja niittymaiseman säilyminen.

Tavoitteena on minimoida rakentamisesta aiheutuvan hulevesien virtaamien kasvun vaikutuksia Longinojan hydrologiseen tasapainoon ja hidastaa ja viivyttää jo olemassa olevia alueelle johdettuja hulevesivirtaamia. Tavoitteena on myös parantaa hulevesien laatua ennen Longinojaan johtamista.

Puisto (VP) ja lähivirkistysalue (VL)

Longinojan varteen on merkitty alueen osa, joka on vesialueen suojavyöhykettä. Alueella olevaa kasvillisuutta tulee hoitaa ja uudistaa siten, että sen maisemallinen ja ekologinen merkitys säilyy (s). Tarkoitus on säilyttää purouomaa varjostavaa puustoa ja kasvillisuutta. Rantaan mahdollisesti rakennettavat pistopolut tulee toteuttaa vahingoittamatta puron uomaa. Uusi korttelialueita yhdistävä kevyen liikenteen reitti ylittää Longinojan uoman sillalla, joka ei muuta purouoman olosuhteita. Myös Vanhanradanraitin nykyinen rumpuylitys suositellaan tulevaisuudessa muutettavan sillaksi.

Longinojan vedenkorkeuden vaihtelu

Longinojan vedenkorkeuden vaihtelujen selvittämiseksi on teetetty mallinnus, jonka laatijana toimi Ramboll (Longinojan virtaamamallinnus, 20.6.2012). Työssä selvitettiin Longinojan uoman kapasiteetti ja määritettiin rankkasateiden (toistuvuus 1/50 a) aiheuttama vedenpinnan nousu uomassa. Saadut mallinnustulokset osoittavat, että vedenpinta nousee enimmillään n. 1 m uomaa reunustavan nykyisen maanpinnan yläpuolelle.

Kyseisen virtaamatilanteen aiheuttaa kerran 50 vuodessa toistuva 3 tuntia kestävä sade. Virtaama on tällöin hetkellisesti Qmax = 6,5 m3 /s. Mallin ominaisuuksista johtuen vesi ei mallissa levittäydy uomaa ympäröiville alueille. Ominaisuus näkyy tuloksissa ylimääräisenä varmuutena ja vedenpinnan nouseminen on todellisuudessa vähäisempää.

Tulvatarkastelua on täydennetty mallintamalla Longinojan tulviminen myös kerran 100 vuodessa toistuvalla 6 tunnin rankkasateella. Tulokset osoittivat eron kerran 50 vuodessa toistuvaan rankkasateeseen olevan vain joitakin senttimetrejä, ollen +13,61. Ero on marginaalinen aiem- 16 paan nähden eikä aiheuta kaavaan muutostarpeita. Aiemman tulvatarkastelun tulokset ovat siten yhä ajantasaisia. Laaditussa tulvatarkastelussa on varmuusvarana käytetty arvoa 0,4 m, jonka voidaan katsoa huomioivan riittävästi muita kuin laskennallisesta rankkasateesta johtuvia tulvimista aiheuttavia tekijöitä.

Hulevesien hallintasuunnitelma

Lisäksi hulevesien hallintamenetelmän valintaan vaikuttaa alueella virtaava Longinoja, joka on yksi Helsingin merkittävimmistä kaupunkipuroista.

Vaikutukset luontoon, maisemaan ja virkistyskäyttöön

Rehevä Longinojan ojanvarsi säilyy kokonaisuudessaan nykyisen kaltaisena ja puroalueen ekosysteemiä ei vahingoiteta. Sen merkitys ekologisena käytävänä säilyy. Uoman ravinne- ja hulevesikuormitusta sekä eroosion vaikutusta uomassa pyritään hillitsemään hidastamalla hulevesien virtaamista Longinojaan uudelta asuinalueelta. Virkistysväylien eli nykyisen peltoalueen kapenemisella ei ole merkitystä sen toimintaan ekologisena yhteytenä.

Tästä voi tutustua kokonaisuudessa Tullivuorentien eteläpuolen asemakaavaan ja  muutoksen selostuksiin.

Mitä ajatuksia tai tunteita artikkeli herätti sinussa? Kommentoi juttua alla olevaan kommentti -kenttään ja kerro mielipiteesi aiheesta.

Juha Salonen, Puroaktiivi

Lähde ja kuva: http://kartta.hel.fi/kaavaselostus/ak12170_selostus.pdf