Kalojen lisääntymisen vahvistaminen on parasta kalapolitiikkaa. Moni kunnostetuista alueista on keskellä kaupunkia.

Taimenkunnostusta voidaan tehdä isolla rahalla suurissa joissa tai pienemmällä panostuksella puroissa ja pienemmissä virroissa, missä vapaaehtoiset ja talkoolaiset saavat paljon aikaan taimenten hyväksi.

Taimen eroaa lohesta elämäntapojensa joustavuuden puolesta ja ne nousevat pienempiin puroihin kutemaan. Perinteinen jako puro-, järvi- ja meritaimeneen on liukuva. Sama kala muuttuu hyvin äkkiä purotaimenesta meritaimeksi lähdettyään etsimään ravintoa merta edempää.

Ainakin täällä etelässä eri muodot kutevat samaan aikaan ja samaan paikkaan. Kutu on suunnilleen lokakuussa, hieman säistä riippuen. Naarat kaivavat mätimunilleen kuoppia pohjan soraan, syvyydeltään 5–20 senttiä.

Koiraat kisaavat hedelmöitysoikeudesta. Isot merikalat saavat parhaat paikat, mutta pienet, vaaksan mittaiset taimenet kyttäävät tilaisuuttaan innokkaasti. Mädin hedelmöittämisen jälkeen naaras peittää mätimunat soran sisään.

Longinojassa runsaasti taimenia Pohjois-Helsingissä kulkevassa

Longinojassa aloitettiin kunnostustyöt vuonna 2001. Puroa ennallistettiin taimenelle sopivaksi soran ja kivien avulla. Talkoista on ollut vastuussa SKES eli Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura sekä Virtavesien hoitoyhdistys Virho. Tällä hetkellä SKES:n taimenasioista vastaa taimentiimin puheenjohtaja Juha Salonen.

– Taimentoiminta alkoi Longinojalla jo vuonna 1998, kun sinne istutettiin Virhon kasvattamia vastakuoriutuneita poikasia noin 3 000. Puro tiedettiin todennäköiseksi taimenpuroksi. Elokuussa 2001 huomasin siellä ison, merestä nousseen kalan. Viikon päästä havainnosta kunnostimme 20–30 neliötä kutusoraikkoa. Nykyisin istutus on loppunut, Longinojan taimenia on Taimenkannat kasvuun kunnostuksella runsaasti ja ne ovat kokonaan oman lisääntymisensä varassa, Salonen kertoo.

Longinoja on muodostunut varsinaiseksi pioneerikohteeksi. Taimenia on parina viime vuotena ollut paljon ja purosta on muutenkin tullut lähialueelleen tärkeä. Puroa vahditaan, kalastajat saavat huomautuksen kalastuskiellosta. Entisestä lokauomasta onkin kasvanut hieno lähiluontokohde. Urbaanit purot ovat oivia ihmisen luontosuhteen kehittämiseen.

Toiminta laajenee, Helsingin kaupunki osallistuu uusiin kunnostuksiin soraa ja kiviä tuomalla.

– Merkittävää oli myös kutualueiden huomioiminen uusia siltoja rakennettaessa, tästä suuri kiitos urakoitsija Fin-Seulalle, Juha Salonen kiittelee.

– Viime vuonna Longinojalla tehtiin eroosiosuojia puusta ja kivestä. Niillä estetään maa-aineksen valuminen puroon, joten mätimunat tai pienet poikaset eivät tukehdu soran sisään. Joka vuosi käymme Longinojalla ja muilla kunnostusaluilla pöyhimässä syyskuussa ennen kutuaikaa kutusoraikosta maaaineksen pois.

Lue koko juttu paremmalla laadulla täältä: http://rakennusliitto.fi/…/2014/11/Rakentaja-nro-4-2014.pdf