Longinojan ensimmäinen talkoopäivä järjestettiin lokakuun lopulla 2001. Tarkkaa päivää en enää muista. Virallisesti ne taisivat olla Taimeninsituutin organisoimat. Henkka muistaakseni hoiti tiedotuspuolen. Minä hankin kaupungilta luvan levittää soraa Långinojaan (noin sen postiin kirjoitin). Hankin myös Virhon rahoilla nuppikuorman 8-16 mm singeliä (nykytietämyksellä aivan liian pieni kokojakauma), joka läjitettiin Saunakosken seutuville. Olitko sinä ehkä vastaanottamassa soran? Itse olin töissä. Talkoissa soraa sitten levitettiin paikkoihin, joiden arvelimme olevan kutupaikoiksi sopivia.

Henkka taisi käydä myöhemmin siirtämässä käyttämättä jäänyttä soraa pakuautolla Latokartanontien kivisillan alapuolelle, jossa oli sillä hetkellä hyvä, keskittynyt virtaus. Lainasin sitten töistä digipokkarin ja tulimme poikani Jounin kanssa illalla katselemaan näkyisikö soraikoilla taimenia. Vesi oli kohtuu matalalla ja melko kirkasta, joten sikäli olosuhteet kalojen etsintään olivat hyvät.

Kaikki muut paikat olivat hiljaisia, mutta Latokartanon sillan alla, katuvalojen loisteessa oli noin puolimetrinen pariskunta valmistautumassa kutuun. Ylhäällä sillalla olevan lampun loisteen ulkopuolella pääsimme aivan puron penkalle asti katselemaan kaloja. Pariskunnan ympärillä näkyi myös pienempiä kolleja, joita alfauros koitti hätistellä kauemmas mamman kaivaessa kutukuoppaa. Otin pokkarilla useita kuvia kaloista, mutta sitten taisi kortti jo tulla täyteen ja kuvaus oli lopetettava.

Olimme paikalla ehkä pari tuntia kunnes väsymys voitti ja jouduimme poistumaan. Taimenpari jäi jatkamaan kutuvalmistelujaan ja saattaa olla, että kutivat jo samana yönä siihen paikkaan. Talven aikana tulvat huuhtoivat soraikon pois, joten poikasia se taimenpariskunta ei valitettavasti tainnut vielä saada.

Ensimmäisiä Longinojalta otettua taimenen kutukuvia ja tarina Pekka Lindblad.