Kaupunkipuistot löytyvät suomesta jo näistä kaupungeista Hämeenlinna, Turku, Kotka, Forssa, Heinola, Pori, Porvoo, ja Hanko, toivottavasti muutaman vuoden sisään listaan voidaan lisätä myös Suomen pääkaupunki Helsinki. Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustetetiin vuonna 2001 Hämeenlinnaan. Nykyään näiden kahdeksan puiston pinta-ala on maa -ja vesialueineen yli 18 000 hehtaaria.
Puiston perustaminen Helsinkiin sai yhden lisä vauhdittajan, kun Helsingin kaupunginvaltuusto kannatti valtuutettu Jarmo Niemisen ja 53 muun valtuutetun tekemän aloitteen johdosta puiston perustamisselvityksen käynnistämisestä. Lue päätöksestä tästä.
Mikä on kansallinen kaupunkipuisto?
Kansallinen kaupunkipuisto on yhdistelmä luontoa, puistoarkkitehtuuria, historiaa ja rakennuskulttuuria. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa alueelle, jossa on säilynyt luonnon- ja kulttuuriperinnön osalta valtakunnallisesti arvokkaita viheralueiden ja historiallisten ympäristöjen kokonaisuuksia.
Sen avulla voidaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityisarvot. Kansallisen kaupunkipuiston hyväksyy ympäristöministeriö kunnan hakemuksesta.
Millainen sinun mielestä voisi olla Helsingin kansallinen kaupunkipuisto?
Longinojan – arvoaan kasvattava luontokohde
Longinoja on upea palanen monipuolista Helsinkiläistä puroluontoa. Puro laskee Vantaanjokeen halki Koillis-Helsingin. Longinojalle on helppo tulla, se esittelee monipuolisesti lähiluontoa ja sinne on rakenteilla Helsingin kaupungin luontopolku. Puron ympärille on muodostunut yhteistö joka pitää purosta huolen, kertoo siitä ulkoilijoille ja järjestää sen ympärillä ohjattua toimintaa. Tutustu tästä Longinojan Facebook -sivuihin.
Puro ja sitä ympäröivä luonto elää jokaisena vuodenaikana omaa elämäänsä. Syksyllä taimenten kutupuuhat saavat puron varsille satoja ihmisiä. Talvella purolle saapuvat luontokuvaajat ikuistamaan koskikarojen talvehtimista. Keväällä luonnon kukkaan puhkeminen ja kesällä upeat vihertävät maisemat. Puron varrella ja puistoissa on aina nähtävää ja koettavaa. Tutustu tästä Longinojan -luonnon vuoteen.
Helsinkipuisto on laajin kaupungin ns. vihersormista, jotka yhdistävät Kehä III:n sisäpuolella sijaitsevat pirstoutuneet viheralueet isommiksi kokonaisuuksiksi. Monipuolisella alueella on runsaasti arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita. Puisto toimii pääkaupunkiseutulaisten ympärivuotisena virkistysalueena.
Nykyinen Helsinkipuisto alkaa merellisestä Helsingistä pitäen sisällään upean saariston. Matka jatkuu kohti sisämaata ja siihen liittyy Vanhankaupunkilahden luonnonsuojelualue sekä lahden pohjukkaan laskeva Vantaanjoki. Puisto nousee ylävirtaa jokea pitkin päättyen Pitkäkosken luonnonsuojelualueeseen. Matkalla puistoon jää Haltialan tila sekä Tuomarinkylän kartanon tila ja Longinojan alimmat alueet.
Voisiko kansallinen kaupunkipuisto tulevaisuudessa olla Helsinkipuisto joka jatkuisi eteenpäin, ottaen syleilyynsä Pitkäkosken, keskuspuiston ja puroluontokohteena Longinojan Vantaanjoelta Longinojan laaksoon asti?
Longinojan erityispiirteet
Longinoja on kunnostettu Suomenlahden uhanalaisen taimenen lisääntymis -ja elinalueeksi yhteistyössä vapaaehtoisten, viranomaisten ja Helsingin kaupungin toimesta ja puro on yksi Vantaanjoen parhaimmista lisääntymispuroista. Longinojaa pidetään purokunnostuksien mallikohteena koko Suomessa.
Longinojan ympärille on syntynyt yhteisö, joka kertoo puron kuulumisia alueen asukkaille, alueella ulkoileville sekä koko Suomelle.
Longinojalla yhdistyy puro, kaupunki -ja peltoluonto luoden monipuolisen luontokokemuksen jokaisena vuodenaikana. Puro ja sitä ympäröivä luonto tarjoaa nähtävää ympäri vuoden. Syksyisin Vantaanjoen varrelle saapuvat Viikin luonnonsuojelualueelta metsä -ja valkohäntäkauriit.
Longinojalle on Helsingin kaupungin virallinen luontopolku. Luontopolku kulkee läpi puistoalueen sekä asutuksen seuraten puroa ja kertoen monipuolisesti puroluonnosta. Luontopolun on kuvittanut Seppo Leinonen ja suunnittellut SKES ry:n Longinoja vastaava Juha Salonen. Luontopolkuun voi tutustua myös digitaalisesta tästä klikkaamalla.
Longinoja laskee Vantaanjokeen jonka on suunniteltu kuuluvan puistoon ja joka kuuluu jo Helsinkipuistoon. Puron varrella kulkeminen on esteetöntä ja alue on helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä. Lue tästä luontokohteen esteettömyydestä.
Longinojan varrelle Ala-Malmin laaksoon on suunnitteilla monipuolinen liikunta -ja urheilukeskittymä upeine puistoineen. Tutustu alueen suunnitelmiin tästä. Puron alaosista löytyy lisäksi Savelan ja Pihlajamäen välistä skeitti, skootti -ja leikkipuisto.
Lähteet
- Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin
- Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
- Hämeenlinnan kaupunki – Kansallinen kaupunkipuisto
- Turun kansallinen kaupunkipuisto
- Ympäristöministeriö: Kansalliset kaupunkipuistot turvaavat kaupungin luonto- ja maisema-arvoja
- Helsinkipuisto
- Helsinkipuisto / keskuspuisto
- Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin – selvitystyön aloituspamaus
Kuvat: Maaret Ahlsved, Vedenalainen Suomi / Pekka Tuuri, Miikka Pulliainen, Petteri Hautamaa
Kommentoi