Mattiin tutustuin Joensuun ensimmäisessä Kalamaraton -kilpailussa. Matin kanssa vietin ikimuistoisen uisteluretken Pielisellä, kun laskeuduimme veneellä Lieksasta aina Uimaharjuun asti kalastaen ja yöpyen teltassa upeissa Pielisen saarissa. Matin toimia kun seuraa kotoa käsin, ei voi kuin nostaa hattua. Kuinka moni miettii kalastuksen opettamista maahanmuuttajille tai kuinka moni heittäytyy tekemäänsä nuorten kalastuksenopetukseen sydämellään mukaan?

Matti tekee juuri näin, hieno mies!

Kuka olet, ja mistä tulet?

Olen 44 v kalastuksen harrastaja Joensuusta, kalastusseura Lesnan Naputtajat ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja. Kalastuksessa harrastan eri vapakalastusmuotoja, pilkkimistä, onkimista, uistelua, heittokalastusta, perhokalastusta, mikä kalastusmuoto milloinkin tilanteeseen sopii. Tärkeintä minulle kalastuksessa on luonnossa oleminen, irtiotto arjesta ja kalakaverit. Eniten tulee kalasteltua täällä Pohjois-Karjalan vesillä, mutta myös muualla Suomessa ja vuosittain teen 1-2 reissua muihin pohjoismaihin, pääasiassa Pohjois-Ruotsiin tai Norjaan. Ja sen verran höyrähtänyt tähän kalastukseen on, että matkustipa minne tahansa Suomessa tai ulkomailla, niin aina ainakin varalta matkatavaroissa on mukana vähintään pilkkivapa tai virveli.

Naputtajat yrittää saada uusia nuoria kalastusharrastuksen pariin, kuinka toiminta on otettu nuorten keskuudessa vastaan?

Nuoret ovat kiinnostuneita kalastuksesta nyt ja aina. Jäsenistöstämme noin 1/5 osa on alle 15 vuotiaita. Enemmänkin tulijoita varmasti olisi, kun nuorille järjestettävään ohjelmaan olisi enemmän resurssia. Toimintamme on kuitenkin vapaaehtoista ja resursseista merkittävin, eli vetäjien aika on rajallinen. Nuorten lisäksi myös innokkaita talkoolaisia kalastuksen ohjaamiseen kaivattaisiin lisää.

Intoa nuorisolla kalastuksen riittää. Jäseniä tuli viimevuonna useita järjestetyn kalastusleirin jälkeen. Valtaosalle nuorista on tärkeää kalastuksen sosiaalisuus, eli että mukana on myös muita samanikäisiä kavereita.

Viimeviikolla olin Joensuussa Iiksenvaaran ala-asteella kertomassa 3-6 luokkalaisille lajikalastuksesta. Oppitunnit eivät olleet kovin toiminnallisia ja etukäteen mietinkin kuinka lapset jaksavat höpinääni kuunnella. Mutta niin vain 40 lasta kuunteli keskittyneesti parituntisen ja viittasivat ahkerasti lopussa vielä kysyäkseen aiheesta lisää Toukokuun loppupuolella menemme 26 lapsen kalassa vielä kalaan Joensuun koskille. Nämä ovat niitä kontakteja seuran ulkopuolisiin nuoriin ja lapsiin joiden kautta myös seuraan liittyy uutta nuorisoa.

Naputtajat järjestävät ohjattua kalastusta maahanmuuttajille, mikä on ollut toiminnan vastaanotto?

Tämä toiminta meillä käynnistyi syksyllä 2015, kun turvapaikanhakijoita alkoi saapua enemmän suomeen. Niin nettikeskusteluissa kuin ihan livenäkin kuulin puhuttavan turvapaikanhakijoista, joita oli nähty kalassa. Puheissa oltiin lähinnä kriittisiä siihen, että kuinkahan nämä kunnioittavat alamittoja jne. Itse mietin asiaa, ja tulin siihen tulokseen, että tuskimpa kunnioittavat millään lailla. Siis jos niistä ei heille kukaan kerro. Ja vastuu kalastussääntöjen tiedoksi saattamisesta heille kuuluu ensiijaisesti suomalaisille järjestöille ha harrastajille. Niinpä olimme yhteydessä vastaanottokeskuksiin ja ilmoitimme että voimme tarvittaessa tulla opastamaan kalastuksesta kiinnostuneita.

Hyvin pian tulikin ensimmäinen onkipäivä. 4 vetäjän voimin pidimme ongintaa noin 30 alle 10 vuotiaalle turvapaikanhakijalapselle. Oli melkoinen hulinapäivä, kun lapset pitivät ensimmäistä kertaa eläessään onkivapaa kädessään eikä ollut yhteistä kieltä. Mutta hauskaa oli niin vetäjillä kuin lapsillakin.

Tämän kerran jälkeen olemme pitäneet 2 kertaa infopäivän, retkipäiviä, ongintaa ja pilkintää useita kertoja. Infopäivässä olemme kertoneet suomalaisesta kalastuskulttuurista, kalastussäännöistä, alamitoista, kalastusluvista ja vastuullisesta kalastuksesta. Osallistujia olisi ollut enemmän, kuin mitä ollaan voitu kerralla ottaa vastaan. Ikäjakauma on ollut 1-40 vuoteen, sekä miehiä että naisia. Henkilöautoilla liikuttaessa osallistujia ei olla voitu ottaa 10-15 enempää. Pari kertaa on vuokrattu linja-autokin, jolloin osallistujia on saatu mukaan enempi. Esimerkiksi pilkkipäivä tänäkeväänä sai liikkeelle noin 50 osallistujaa.

Eli vastaanotto on ollut hyvä. Enemmän tulijoita olisi kuin mitä pystyy mukaan ottamaan. Ja osallistujat ovat paljon kyselleet perään, koska järjestäisimme taas kalastusohjelmaa. Tässäkin tuo aikaresurssi on kuitenkin rajallinen. Tärkeintä on että saadaan pidettyä info ja opastettua harrastuksen alkuun.

Miten pääsee mukaan Lesnan Naputtajien toimintaan?

Ottamalla yhteyttä ja hakemalla jäseneksi, naputtajat@gmail.com. Facebookista löytyy myös suljettu ryhmä johon voi hakea jäseneksi ja liittyä keskusteluihin

Mitä mieltä olet Longinojalla tehdystä työstä ja voisiko muu Suomi ottaa siitä mallia?

Longinojalla on tehty esimerkillistä työtä vesistön kunnostuksen ja taimenen luonnollisen lisääntymisen eteen. Aikaansaaduilla tuloksilla on osoitettu, kuinka paljon meillä on mahdollista tehdä hyvää suomalaisten vesistöjen hyväksi. Innolla olen seurannut netistä taimenten lisääntymistä, talkoolaisten tekemiä toimenpiteitä ja sitä kuinka kunnostusten tuloksien johdosta puro ja taimenet ovat saaneet kasvavan joukon uusia ystäviä.

Longinojan esimerkki toimii kannusteena muuallekin suomeen. Meilläkin pohjois-karjalassa on useita potentiaalisia puroja ja jokia, joissa taimenten elinoloja voitaisiin parantaa tai jo tuhoutuneet taimenkannat voitaisiin kenties palauttaa. Joitakin hankkeita niiden eteen on myöskin tällä hetkellä menossa. Vastuullisia kalastajia on kalastuksen harrastajissa paljon ja uskon että talkoolaisia purojen kunnostamisiin ei olisi vaikea saada kasaan. Suurimpana esteenä lienee tällä hetkellä osaavien kunnostuskoordinoijien puute.
Ja kunnostuksia kannattaa tehdä muutenkin kuin lohikalojen vinkkelistä, luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

Mitkä on terveisesi Longinoja.fi -sivujen lukijoille?

Sivustoa lukee kokoajan kasvava joukko vesiluonnosta kiinnostuneita ihmisiä, joille kalojen elinympäristöjen kunnostaminen ja luonnollisen lisääntymisen turvaaminen on lähellä sydäntä. Pidetään yhdessä vesiluonnon puolta. Myös muualla on Longinojan esimerkillä mahdollista saada paljon hyvää aikaan yhteistyöllä. Sen yhteistyön mahdollistamme me.