Usein kysytyt kysymykset
On paljon puroon liittyviä kysymyksiä, joita kuulee usein. Keräsimme tyypillisimpiä kysymyksiä ja vastauksia kaikkien tietoisuuteen.
Longinoja aktiiveista Skes ry:ssä toimiva Juha Salonen on toiminut retkillä usein oppaana. Juhan yhteystiedot löydät Puroaktiivit -sivulta, siirry sivulle tästä.
Purossa elää uhanalaisten taimenten lisäksi mm. kolmi -ja kymmenpiikkejä jotka ovat taimenten suurta herkkua. Lähempänä Vantaanjokea purosta löytää myös joessa eläviä lajea mm. turpa, törö, kivisimppu, made, särki, hauki, ahven, kivennuoliainen ja monia muita. Purosta on saatu Luonnonvarakeskuksen sähkökoekalastuksissa myös muutamia harjuksia.
Suurimmat emotaimenet joita purossa on kutuaikana havaittu ovat olleet yli 80 cm pituisia. Keskellä kesää voi nähdä 40-50 cm pituisia paikallisia emokaloja.
HUOM! Longinoja on kokonaisuudessaan kalastuskiellossa!
Veden väri vaihtelee normaalisti ajoittain harmaasta, rusehtavaan ja kesällä on hieman vihertävä. Veden värin ollessa oranssi, punainen tai muuten epäilyttävän värinen kannattaa olla yhteydessä hätäkeskukseen numeroon 112. Katso tästä esimerkki Lokapoikien värjäämästä Longinojasta. Lue tästä toimintaohjeet yleisimpien päästöjen kohdalla.
- Veden poikkeuksellinen väri tai haju
- Kelluuko pinnalla jotain, esim öljyä, kuolleita kaloja tai lintuja
Roskia purosta voi kerätä pois rannoilla oleviin roskiksiin tai isompia esim ostoskärryjä, polkupyöriä tai muita puroon heitettyä voi nostaa roskiksien viereen. Näistä on hyvä ilmoittaa Staran puisto-osastolle numeroon (09) 310 39000.
Purolla tapahtumaan toimintaan pääsee mukaan kuka vaan. Talkoita taimenten elinolojen parantamiseksi järjestetään vuosittain ja niistä tiedon saa seuraamalla näitä sivuja tai Longinojan Facebook -sivun tapahtumista.
Puron kunnostukset ovat saaneet alkunsa Juha Salosen tekemästä nousutaimen havainnosta vuonna 2001. Havainnosta viikon päästä järjestettiin ensimmäiset talkoot ja heti seuraavana päivänä havaittiin ensimmäiset kututapahtumat puron soraikoilla.
Lue tästä historian ensimmäisistä kunnostustalkoista.
Lokakuussa taimenten laskema mäti hautoituu puron kutusoraikkojen sisällä. Kahlaamista purossa on syytä välttää lokakuusta kesäkuuhun, ja muutenkin turha kahlailu alkukesästä virtapaikoissa kannattaa unohtaa. Mikään ei kiellä purossa uimista jos sitä haluaa harrastaa. 😀
Taimenien bongailuun parhaat ajat alkavat kevät tulvien laskeuduttua ja jatkuvat pitkälle syksyyn. Kesäisin eri ikäisiä taimenia pääsee näkemään helposti kun kävelee varovasti puron rannalla katsoen samalla tarkasti veteen. Paras aika nähdä kaloja on kuitenkin lokakuussa alkava kutuaika. Tällöin merestä nousevat suuret emotaimenet tulevat matalille kutusoraikoille helposti havaittavaksi.
Puro on Helsingin kaupungin määräämässä kalastuskiellossa Vantaanjoelta aina puron pienempään latvahaaraan asti.
Jäikö joku asia askarruttamaan?
Voit lähettää meille kysymyksiä osoitteeseen juha.salonen@skes.fi.