PIENILLÄ TEOILLA SUURI VAIKUTUS

Täsmäkunnostus alkaa seurannasta!

Puroilla tapahtuva jatkuva seuranta unohdetaan liian usein. Longinojalla puroa seurataan ympäri vuoden. Kutuaikaan tiedetään millä soraikoilla taimenet ovat kuteneet ja millaisia emokaloja ne ovat. Kudun jälkeen kutupesät inventoidaan ja keväällä touko-kesäkuun vaihteessa pienpoikasseurannassa nähdään onko uusia taimenen poikasia syntynyt kyseiseltä soraikolta.

Ympäri vuoden tapahtuva seuranta ja puron dokumentointi valokuvin ja videoin kertovat miten virtaukset kutualueilla muuttuvat eri vuodenaikoina.

Erityisesti kaupunkialueilla asukkaiden havainnointi on arvokas asia hulevesissä tapahtuvien muutosten havaitsemisessa. Vedenlaadun notkahduksilla voisi muuten olla ikäviä kalastovaikutuksia.

Kevät ja alkukesä – Katse rantaveteen: pienpoikastarkkailu

Se miten miten hyvin syksyllä kudetuista kutupesistä tulee poikasia kiinnostaa kunnostajia suuresti. Hyviin virtausoloihin, puhtaassa soraikossa ja hapekkaassa vedessä kehittyneistä mätijyvistä kuoriutumisprosentti voi helposti olla yli 80%. Sen sijaan jos soraikko on hiekottunut, liettynyt ja astetta hitaammassa virrassa, voi kuoriutumisprosentti ja poikasten menestyminen olla radikaalisti heikompi, tyyliin 20 %, tai alle.

Jos kutusoraikko ei ole kovin hyvä, ja syntyvyys heikkoa, voi tämän todentaa keväällä tehtävällä pienpoikaslaskennalla. Siinä kuljetaan toukokuun lopulla illalla taskulampulla katsomassa kutusoraikon läheisimpiä rantavesiä. Hyvässä paikassa pienpoikasia voi helposti nähdä 2-10 pienpoikasta per neliö, siinä missä huonosti toimivan soraikon lähivesiltä löytyy hyvä jos muutama poikanen 100 neliötä kohti. Pienpoikasten kevätlaskenta antaa hyvän käsityksen siitä mitkä soraikot ovat toimineet, ja mitkä ei. Tämä antaa hyvää taustatietoa kun soraikkojen täsmäkunnostuksia tai ylläpito suunnitellaan.

Kesä – täsmäkunnostukset ja soraikkojen huolto

Jos soraikko huuhtoutuu jo pelkästään virtausolojen takia, kannattaa uomaa muotoilla paremmin, eli tehdä se sellaiseksi että siinä sora pysyy sopivassa kohdassa ja miellyttää kutukaloja. Jos kalat kutee soraikoilla, niin ne on usein pienessä muutoksessa, ja kuluu. Jos taas kutukalat on kookkaita, voi kutemisen aiheuttama kulutuskin siirtää soraa sen verran paljon, että ylläpito on tarpeen. Jos virtausoloot tulvilla aiheuttaa hiekottumista, pitää virtauksia parantaa. Ennen kuin soraikoille tehdään korjaustoimenpiteitä, pitää seurantatiedolla osata tunnistaa soraikon ominaisuudet ja haasteet oikein. Normaalisti kun soraikkoja kunnostetaan, täsmäkunnostetaan tai ylläpidetään tulee pyrkiä priorisoimaan sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistaa mahdollisimman pitkävaikutteisia parannuksia. Ja jotta tämä teteutuisi, tulee kunnostusten jälkeen aina myös tehdä seurantaa, ja olla valmis hienosäätökorjauksiin.

Syksy – kuduntarkkailu

Kuduntarkkailu osallistaa lähialueen asukkaita, innostaa, edistää tietoisuutta ja tehokkaasti ennaltaehkäisee salakalastusta. Hyvin tärkeää antaa tällaisia luontoelämyksiä ja innostusta. Kuduntarkkailu on hyvin olennaista myös sen selvittämiseksi että saadaan havaintoja luonnontaimenten vs istukkaiden suhteesta.

Syksy – kutupesälaskenta

Kutupesien laskenta antaa tiedon kutemisen määrästä. Samalla nähdään miten sopivia virtausolot ovat olleet, tai jos soraikot vaikuttavat hiekottuneilta. Kun syksyllä saadaan kutupesän kartallle, on näiden havaintojen perusteella keväällä helpompi tehdä pienpoikaslaskentaa. Aikaisin kudettu pesä on tyypillisesti sellainen paikka jonne ilmaantuu ensimmäiset pienpoikaset. Myöhään kudetun soraikon pienpoikaset ilmaantuvat usein keväällä jopa pari viikkoa myöhemmin.

Vaelluskala ry:n Henrik Kettusen lanseeraama ämpärihuuhtelu on tekniikkana todella tehokas. Veteen kaadetun veden paine pöyhii pohjaa ja saa kivien välisen kiintoaineksen irtoamaan. Irronnutta kuohkeutunutta soraa on helppo käsitellä ja sieltä voi noukkia emotaimenille liian suuret ja teräväreunaiset kivet pois. Huuhdeltu sora liikkuu helposti myös lapiolla ja sen voi siirtää juuri siihen kohtaan missä ovat optimaalisimmat virtausolosuhteet kalojen kudulle.

Soraikkoja voi rikkoa ja puhdistaa myös talikolla, lapiolla ja kengillä pöyhimällä. Longinojalla eniten on kuitenkin käytetty näiden kaikkien yhdistelmää. Soraikon huolto aloitetaan ämpärihuuhtelulla, jonka jälkeen sorasta eroitellaan suurimmat kivet pois.

Erottelun jälkeen puhdistunut ja kuohkeutunut soraikko sijoitetaan edellis syksynä kudunseurannassa havaittuun kohtaan jonka taimen oli hyväksynyt. Jos soraikko on ollut kutematon tehdään sille suurempia täsmäkunnostuksia tai ylläpitoa, eli soraikkojen ja virtausolojen optimoinnin hienosäätöä.

Soraikkojen ylläpito helpottaa taimenten työtä ja mäti saa kuohkean talvipedin soran sisältä.

Kudetut soraikot joista löytyy kutupesä tasoitetaan ja siirretään takaisin optimaalliseen virtaan ennen seuraavaa kutuaikaa.

Täsmäkunnostus – virtauksien hienosäätöä

Onko virta liian hidas vai liian kova eikä tehdylle kutusoraikolle taimenet suostu kutemaan? Padottuuko virta korkeammalla vedellä tai onko soraikko liian matalassa?

Näihin kysymyksiin on mietitty vastauksia Longinojalla tehdyissä täsmäkunnostuksissa, joissa on keskitytty nimenomaan kudunaikaisten virtausolosuhteiden säätämiseen.

Vedenpinnan noustessa voi virtaus soraikolla hidastua liiaksi, tuolloin soraikko hiekoittuu ja kudun edellytykset heikkenevät. Ongelman ratkaisu voi olla alavirrasta löytyvän rydön tai virtausta padottavan kiven poisto.

Täsmäkunnostuksissa on syytä miettiä kokonaisuutta, veden on päästävä nousemaan penkoille (tulvatasanteet, poikaskivikot) ja tällöin virranohjaimien on kuristettava pohjavirtaus soraikolle tarpeeksi kovaksi. Hyvät täsmäkunnostetut soraikot toimivat jokaisella eri vedenkorkeuksella, pitäen soraikon virtauksen riittävänä jolloin soraikko pysyy puhtaampana kiintoaineksesta.

Vuoden 2019 Skes ry:n purotalkoissa kunnostustyöt aloitettiin jo aikaisemmin madaltamalla padottavia kynnyksiä Shellin ja Koirapuiston siltojen kohdilta. Itse talkoissa siltojen välin kapeikkoa avattiin kampeamalla suuria kiviä rannemmaksi saaden koko yläalue virtaamaan paremmin.

Myös näiden kivien väleihin aikaisempina vuosina tehdyille soraikoille saatiin näin paremmat virtausolosuhteet. Voi siis sanoa että, sillan ja Koirapuiston välialueella oli viime syksynä vuonna 2018 2 kutupesää, ja nyt niitä on löytynyt 6.

Yhteenveto mitä opittu ja ymmärretty

Longinojalla purolla toimivat vapaaehtoiset ovat huomanneet, että pienillä muutoksilla ja ylläpitotoimenpiteillä pystyy toteuttamaan taimenien lisääntymisalueen, jonka emokalat hyväksyvät joka syksy. Aikaisempien vuosien purotalkoissa tehttyjen alueiden soraikot kuluvat, soraikot siirtyvät ja ne voivat menettää vetovoiman kalojen silmissä, tai syntyvyys kudetuissa paikoissa voi merkittävästi heikentyä. Molemmissa tapauksissa ylläpito tai vastaava korjaus on silloin paikallaan.

Longinojan puroaktiivit voivat suositella kaikille soraikkojen ylläpitoa sekä hieman suurempia täsmäkunnostuksia. Pienillä muutoksilla virtaukseen ja soraikon sijoittamiselle voi saada aikaiseksi muutokset, jotka saavat taimenet kutemaan vuosittain soraikolle.

Longinojan puroaktiivit antavat täsmäkunnostuksille ja soraikkojen ylläpidolle 5/5!