Longinoja, kuten 98 % Suomen virtavesistä, on historian saatossa ruopattu puroista ojiksi. Longinojan puro on aikoinaan ruopattu suoraksi ojaksi, jotta sadevedet valuisivat nopeasti pois pelloilta ja asuin-alueilta.
Rännimäisessä ja kivettömässä ojassa ei ole riittävän monimuotoista elintilaa kaloille ja suojaaville kasveille, jolloin sadevedet aiheuttaa eroosiota ja ravinteet valuvat mereen.
Tästä Kehä I:lle päin Longinojaa on kunnostettu usean viranomaisen yhteishankkeena. Kunnostuksessa puro kaivettiin takaisin luontaisille mutkille. Taimenia varten uomaan lisättiin isoja kiviä, soraa ja syvänteitä.
Kunnostusten ansiosta sadat taimenet onnistuvat lisääntymään purossa ja poikasmäärät ovat huimia!
Puro -hanke
Longinoja oli koekohteena SYKEn vetämässä ”Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnostus ja hoito” -hankkeessa (PURO). Vuonna 2006 PURO-hankkeessa kunnostettiin Kehä I:n pohjoispuolella 150 metrin osuus SYKEn, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Helsingin kaupungin ja SKES ry:n yhteistyönä. ohjaavia suisteita, eli virranohjaimia.
Taimenen lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi puroon rakennettiin 2–5 m2 kokoisia kutusoraikkoja ja poikasten viihtyvyyden lisäämiseksi kivikoita. Eri puolille uomaa kaivettiin kuoppia syvyysvaihtelun aikaansaamiseksi sekä aseteltiin yksittäisiä asentokiviä mm. tarjoamaan suoja- ja lepopaikkoja isoille taimenille. Osuuden jyrkimpiä ja eroosioherkimpiä rantoja madallettiin rakentamalla tulvatasanteita ja suojaamalla syöpymiselle herkkiä alueita kasvillisuuden ja kivien avulla.
Perattu oja vs luonnontilainen puro
PURO I – hankkeen kunnostusalueen yläosa
PURO I – hankkeen kunnostusalueen alaosa
Ylävirtaan
Alavirtaan
© Piirrokset: Seppo Leinonen – www.seppo.net
© Valokuvat: Pekka Tuuri / Vedenalainen Suomi, Juha Salonen, Toni Randén, Henrik Kettunen Tuomas Heinonen, Mika Järvinen, Maaret Ahlsved, Mikko Joensivu
Piirroksien, kuvien ja videoiden luvaton käyttö kielletty.